Poiminta lehdestä nro 8/2015: Hampusta on moneksi

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Videot, Yleinen Leave a Comment

Kaikkien hamppulajikkeiden viljely oli menneinä vuosikymmeninä jopa kiellettyä. Nyt kuitu- ja öljyhamppulajikkeita viljellään jo satoja hehtaareja. Kuituhamppu voi olla myös oiva ratkaisu pellon kasvukunnon palauttamiseen.

[PUUTARHA-SANOMAT: PÄLKÄNE]

Hampun viljelyllä on vanha historia. Siitä tehtiin aikoinaan niin köydet kuin vaatteetkin. Suomessa sen viljely loppui 1950-luvulle tultaessa. YK:n huumausainesopimusta tulkittiin Suomessakin siten, että myös hampun teollisten lajikkeiden viljely oli kiellettyä. Euroopan Unioniin liityttäessä hampun viljely sallittiin uudelleen.

Maija Tommola katsastaa Mantsisen kuituhamppukasvustoa Pälkäneellä syyskuun alkupuolella. Neljä metriä korkean kasvuston biomassa nousee 200 tonniin hehtaarilta. Kasvusto lanataan maahan ensimmäisen hallayön jälkeen.

Maija Tommola katsastaa Mantsisen kuituhamppukasvustoa Pälkäneellä syyskuun alkupuolella. Neljä metriä korkean kasvuston biomassa nousee 200 tonniin hehtaarilta. Kasvusto lanataan maahan ensimmäisen hallayön jälkeen.

Pälkäneläisellä Reino Mantsisella on parin hehtaarin kuituhamppuviljelmä.
– Koealojen punnitusten perusteella tuoresato on jo 180 tonnia hehtaarilta. Kasvu jatkuu ensimmäisiin halloihin saakka ja hehtaarisato noussee 200 tonniin.
Mantsisen hamppukasvusto on jo nelimetristä. Sitkeää kuituhamppua ei voi leikata millään maatalouskoneella ja niinpä Mantsinen pyytääkin lumiurakoitsijaa kaatamaan kasvuston maan pintaan.
– Minun kiinnostukseni hamppuun johtuu sen maata parantavasta vaikutuksesta Se sisältää ligniiniä kuten puutkin. Ligniini on hyvin hitaasti maassa hajoava aines ja sen maata parantava vaikutus kestää kauan.
Mantsinen aikoo levittää jyrätyn kuituhamppukasvuston päälle vielä puukuitua, jolloin vihermassa saadaan sidottua puukuituun eivätkä ravinteet huuhtoudu pois.
– Maahan tulee valtava humusmassa, joka lumen alla mätänee ja keväällä hampunvarret voidaan pilkkoa lautasäkeellä ja kyntää maahan.
Mantsinen arvelee, että runsas hamppukasvusto riittäisi korjaamaan yhdessä vuodessa heikossa kunnossa olevan maan hyvään viljelykuntoon.
– Ongelmana on kuitenkin se, että hampun näin rehevä kasvu vaatii paljon ravinteita ja ympäristöehtojen mukaisesti rajoitetuilla lannoitemäärillä vastaavaa satoa ei saada.
– Meidän pelto on ollut hyvässä kasvukunnossa, mutta juolavehnä tuli viljakasvustosta läpi. Hamppukasvusto hävittää kaikki kestorikkakasvit yhtenä kesänä, luottaa Reino Mantsinen.

Kuituhampusta autoon ”peltejä”
HempRefine Oy solmii kuituhampun viljelysopimuksia – tänä vuonna Lounais-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan runsaan 200 hehtaarin alalle. Tavoitteena on nostaa viljelyala parissa vuodessa tuhanteen hehtaariin.
Tuotantopäällikkö Henri Mattila kertoo, että yritys ostaa talven yli pellolla pystyyn kuivatetun ja keväällä paalatun biomassan.
– Kuituhamppu saa samat EU-tuet kuin vilja. Kuivaa biomassaa tulee 4–8 tonnia hehtaarilta ja maksamme siitä viljelijälle runsaat sata euroa tonnilta. Hamppu on erinomainen maanparannuskasvi eikä sen viljelyssä tarvita torjunta-aineita.
Mattilan mukaan kuituhamppu on hämmästyttävän monikäyttöinen kasvi. Varren ulko-osa on sitkeää kuitua ja sisäosa hajoavaa puumaista päistärettä, jota jalostetaan eläinkuivikkeiksi ja rakennusmateriaaliksi.
– HempRefine jalostaa pitkää hamppukuitua, joka soveltuu myös biokomposiittien raaka-aineeksi. Sitä käytetään muun muassa BMW i3 -sähköauton ovissa. Kehitämme hamppukuidusta uusia seosmateriaaleja, joilla voidaan korvata muoviteollisuuden käyttämiä öljypohjaisia raaka-aineita.
Mattila toteaa kuituhampun hyötypuolena olevan ympäristöystävällisyyden. Hampusta valmistetut tuotteet ovat kierrätettäviä ja hamppu sitoo merkittävästi ilman hiilidioksidia.

 

Öljyhamppua kotimaisella lajikkeella

Kuopiolainen Finola Ky markkinoi öljyhampun sertifioitua siementä, jalostamaansa FINOLA-lajiketta. Viljelyttämisen, lajittelun ja pakkaamisen hoitaa riihimäkeläinen Trans Farm Oy. Sopimusviljelmät tuottivat siementä tänä vuonna noin 100 hehtaarin alalla, kun alkukesän märkyys pilasi kolmanneksen kasvustoista.
– FINOLA soveltuu hyvin Pohjolan oloihin, koska se tuottaa täällä tuleentunutta siementä. Tuotannostamme menee vientiin EU:n alueelle 85 prosenttia. Lajike on haluttua Euroopassa, koska sen korkeus on alle 2 metriä ja siten se on helposti puitavissa, kertoo Anita Hemmilä.
Jyrki Leppälä Trans Farm Oy:stä sanoo, että he ovat halukkaita lisäämään öljyhampun siemenen sopimustuotantoa.
Elintarvikelaatuista öljyhamppua viljellään Suomessa lisäksi noin 250 hehtaaria, joten öljyhampun kokonaisala on n. 350 hehtaaria.
Siemensato vaihtelee vuotuisten olosuhteiden mukaan, yleensä se on 600–900 kg/ha. Siemenestä saadaan kolmasosa kylmäpuristettua terveellistä öljyä, joka sisältää runsaasti omega 3 ja 6 -rasvahappoja. Öljynpuristuksessa oheistuotteena saatavat puristeet sisältävät runsaasti proteiinia (35 %) ja sitä voidaan käyttää eläinrehuna. Kokonaisia hampun siemeniä voidaan käyttää esim. kanan rehuna.

 

Ei vaaraa huumekäytöstä

EU on asettanut hyötyhampun viljelyn lajikkeille vaatimuksen, että niiden siementen tetrahydrokannabinolipitoisuus (THC) tulee olla alle 0,2 prosenttia. Päihdehampussa THC-pitoisuus voi olla 25 prosenttia.
Sekä FINOLA-öljyhampun että viljeltävien kuituhamppulajikkeiden THC-pitoisuudet ovat hyvin alhaiset. ELY-keskukset valvovat pistokokein THC-pitoisuuksia.
– Kuituhampun siitepöly jyrää huumaavien lajikkeiden siitepölyn jopa kahden kilometrin etäisyydeltä. Näin ollen kuituhamppupeltoon ei voi kätkeä huumaavia lajikkeita, tietää Henri Mattila HempRefine Oy:stä.
– Kuituhamppulajikkeet eivät ehdi Suomen olosuhteissa edes valmistaa siementä, lisää Mattila.

 

Lataa Noora Norokytön ”Öljyhamppu – opas viljelyyn ja käsittelyyn” -opinnäytetyö tästä.

Katso video

Kuituhampun paalausta Kauhavalla

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!