Ilmastokriisi huutaa lisää hiilinieluja ja CO2-päästöjen pienentämistä. Yksin Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria maata, joka voitaisiin valjastaa pajun viljelyllä hiilinieluksi. Energiakäytön ohella paju voi olla myös tehokkain ja halvin maanparannuskeino. Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomat -lehden numerosta 9/2023. Katso video tämän jutun lopusta.
PUUTARHA-SANOMAT / PÄLKÄNE
Puutarhuri Reino Mantsisen ideamylly jauhaa isoja ongelmia käytännön ratkaisuiksi. Humuspehtoori Oy:n perustajana hän kehitti metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista maanparannusaineita ja luomulannoitteita. Maanparannukseen hän kasvatti myös kuituhamppua 200 tonnin hehtaarisadolla.
Mantsinen on tehnyt energiapajun kasvatuskokeita jo parin vuosikymmenen ajan. Paju soveltuu myös kompostiaumojen likavesien puhdistukseen. Hänen rakentamassa pajupuhdistamossa puhdistettavaa vettä valutetaan pajunippuja myöten alas ja pajujen pinnalla oleva bakteerikasvusto puhdistaa veden.
Humuspehtoorissa tehtiin sukupolvenvaihdos 2015 ja yritystä jatkaa Suvi Mantsinen. Reino Mantsinen ei kuitenkaan jäänyt oloneuvokseksi, vaan mieltä askarruttamaan jäi maanparannus ja jopa maailmanparannus, joihin ratkaisuksi valkeni hiiltä sitova pajunviljely.
Paju ensimmäisenä kesänä 5 metriin
– Voimme tuottaa lyhytkiertoisella pajukasvustolla vähintään 15 kiintokuutiota vuodessa, mikä on tuplaten, mitä talousmetsä kasvaa. Suomessa on vajaatuottoisia peltoja, käytöstä poistuneita turvesoita ja muita joutomaita 0,5 miljoonaa hehtaaria. Voisimme kasvattaa 7,5 miljoonaa kiintokuutiota, joka on lähes yhtä paljon kuin mitä nyt metsistä bioenergiaksi korjataan, täräyttää Mantsinen mittaluokaksi.
Reino Mantsisella on sanojen vakuudeksi esittää hehtaarin suuruinen pajuviljelmä, jossa pajut ovat yhdessä kesässä kasvaneet jopa 5 metriä pitkiksi. Jatka artikkelin lukemista Puutarha-Sanomien numerosta 9/2023. Voit ostaa lehden 5 €:n hintaan, tilaajille lähes 200 lehden arkisto on ilmainen!