Uudet ravitsemussuositukset kehottavat ihmisiä lisäämään kasvisten käyttöä 500–800 grammaan päivässä. Myös perunan käyttöä suositellaan. Uudet suositukset ovat onnenpotku hevialalle ja ne perustuvat tieteellisiin faktoihin kasvisten hyvistä terveysvaikutuksista. Professori Erkkola Helsingin yliopistosta peräänkuuluttaa kaupan vastuuta siitä, että viljelijöiden on kannattavaa tuottaa lisää kasviksia. Lue koko lehti arkistosta.
PUUTARHA-SANOMAT / HELSINKI
Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi uudet ravitsemussuositukset viime vuoden lopulla. Tärkeänä viestinä on, että kasvipainotteisempi ruokavalio eli täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien osuuden lisääminen ruokavaliossa, edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.
Suositusryhmän puheenjohtaja Maijaliisa Erkkola on ravitsemustieteen professori Helsingin yliopistossa asemapaikkanaan maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Helsingin Viikissä.
– Kasvisten suositeltavaa määrää nostettiin 500 grammasta 500–800 grammaan päivässä. Kauhistelu kasvisten määrästä on turhaa, sillä niitä voidaan syödä pitkin päivää ja myös ruoka-annoksista saadut kasvikset luetaan mukaan. Esimerkiksi kaalilaatikossa on kaalin lisäksi yleensä porkkanaa ja sipulia.
– Smoothien surautus tehosekoittimella on helppo tapa tehdä kasviksia sisältävä välipala.
Suositus perustuu tieteeseen
Kasvisten määrän nostaminen ei Erkkolan mukaan ole epärealistinen haaste, sillä nykyisellään neljäsosa naisista yltää 500 grammaan ja miehistä kymmenesosa. Kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkaistiin kesällä 2023.
– Tiedepohja koostettiin jo silloin. Uusi tutkimustieto ruoan suhteesta terveyteen käytiin kymmenen vuoden ajalta läpi.
Suomalaisten suurimmat terveyteen liittyvät ravitsemushaasteet ovat suolan ja tyydyttyneen rasvan suuri saanti sekä kuidun vähäinen saanti. Painonnousua aiheuttaa pitkäaikainen kulutusta suurempi energian saanti.
– Kasviksissa on ravintoaineiden lisäksi terveyttä edistäviä kanssamatkustajia eli fytokemikaaleja, esimerkiksi marjoissa merkittävästi polyfenoleja. Niiden terveysvaikutuksista tulee lisää näyttöä koko ajan. Ravintolisistä ei samoja vaikutuksia saa, tähdentää Erkkola.
– Kasvikset lisäävät kuidun saantia ja ne ovat vähäenergistä ruokaa. Kun kasvisten osuus ruokavaliossa kasvaa, jää muuta pois. Kokonaisuuden summa ratkaisee.
Hedelmissä ja marjoissa on luontaista sokeria, mutta professori Erkkola ei ole huolissaan niistä saaduista sokereista.
– Monipuolisuus on kuitenkin tärkeää, ettei syödä pelkkää banaania. Happamiin marjoihin lisätty pieni sokeriannos on pienempi paha kuin jättää marjat syömättä. Myös kylmäpuristetut marjamehut ovat hyvä valinta.
Peruna pääsi pannasta
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on otettu huomioon myös ruoan ympäristövaikutukset.
– Kasvisten ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä. Tuontihedelmillä kuten avokadoilla ongelmaa aiheuttaa usein veden niukkuus viljelyalueilla.
Kasviksilla tarkoitetaan suosituksissa vihanneksia, juureksia ja sieniä. Hedelmät ja marjat ovat kasvisten kanssa samanveroisena ruokapyramidin perustana. Perunat ja palkokasvit eivät sisälly kasvissuositukseen, vaan niille on annettu erillinen suositus.
– Peruna sai kunnianpalautuksen. Se on erinomainen osa ruokavaliota, kunhan siihen ei lisätä liikaa rasvaa ja suolaa. Peruna sisältää myös fytokemikaaleja kuten fenoleja ja karotenoideja. Perunan ympäristövaikutukset ovat hyvin pieniä ja sen viljely sopii Suomen ilmastoon ja sitä voidaan varastoida. Perunaa suositellaan riisin asemasta.
Täysjyväviljaa ja palkokasveja
Takavuosina vallinnut hiilihydraattien pelko on turhaa. Nyt halutaan lisätä täysjyväviljan käyttöä.
– Suosituksena on 90 grammaa, mikä onkin suuri haaste, sillä vain kaksi prosenttia naisista yltää siihen. Kaurapuuron ja ruisleivän lisääminen ruokavalioon on helppoa ja edullista.
Täysjyväleivästä kuten kasviksistakin saadaan kuitua. Erkkolan mukaan vähäinen kuidun saanti aiheuttaa eniten terveiden elinvuosien menetystä muun muassa kakkostyypin diabeteksen vuoksi.
– Uudessa ruokapyramidissa on sekä perunalle että täysjyvävalmisteille oma kolonsa.
Palkokasvien käyttöä proteiinin lähteenä pyritään lisäämään.
– Pohjoismaisella tasolla niille ei annettu määrällistä suositusta, mutta meillä julkisessa kuulemisessa tuli toive määrällisestä tavoitteesta, joksi asetettiin 50–100 grammaa.
– Palkokasvit aiheuttavat joillekin vatsaoireita, ja niihin on hyvä totutella vähitellen. Uudet palkokasvivalmisteet kuten härkikset ja nyhtökaurat ovat hyviä jauhelihan korvaajia.
Sydänmerkki helpottaa valintoja
Erkkola toteaa, että suosituksissa ei tähdätä vegaaniruokaan, vaan painotetaan kasviksia ja viljaa.
– Enää kasvisruokaa ei pidetä erityisruokavaliona.
Erkkolan mukaan suurin haaste on liika suola, joka on sokeria suurempi ongelma.
– Pakkausten Sydänmerkki on helppo tapa tehdä terveellisempiä valintoja.
Suositus kasvisten käytön merkittävästä lisäyksestä on sekä kasvisten viljelijöille että kaupalle suuri mahdollisuus. Julkisuudessa on ollut paljon puhetta siitä, että vähävaraisilla ei ole mahdollisuutta käyttää riittävästi kasviksia niiden kalleuden vuoksi.
– Kasviksissa on suuri hintavariaatio. Peruna, juurekset ja kaalit ovat hyvin halpoja. Pakasteestakin löytyy edullisia vaihtoehtoja. Heviosastojen hävikkikassit ovat hyvin edullisia. Kaupan kannattaa keskittää tarjouksia kasviksiin, opastaa Maijaliisa Erkkola.
Erkkola on huolissaan siitä, voivatko viljelijät lisätä tuotantoa, kun kasvisten viljely on ollut kannattavuudeltaan heikkoa.
– Kaupan pitäisi osaltaan kantaa yhteiskuntavastuuta niin, että viljely on kannattavaa.
