Väitös: Viljelytoimilla voidaan vahvistaa peltomaan hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Peltomaan luontainen mikrobisto voi auttaa tautisienien ja vaikeasti torjuttavien maalevintäisten kasvitautien hallinnassa. Mikrobisto vaikuttaa myös pellon satotasoon ja maan kykyyn varastoida hiiltä. Mikrobiston toimintaan voidaan vaikuttaa viljelytoimenpiteillä ja kasvivalikoimalla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ansa Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia maaperän mikrobiyhteisöihin ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi käyttökelpoisia mittareita hyödyllisen maaperän mikrobitoiminnan ja peltomaan laadun seurantaan.

Maaperän mikrobiston kyky tukahduttaa tautisieniä (fungistasis) ja maalevintäisiä kasvitauteja vahvistui, kun perusmuokkausta kevennettiin tai siitä luovuttiin.

– Pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella viljelytoimenpiteillä on mahdollista edistää hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta maassa. Tuloksia ei voitu yleistää tiettyyn toimenpiteeseen, mutta taudintukahduttamiskyky voitiin liittää korkeaan maaperän mikrobiston ja sienten biomassaan sekä mikro-organismeille käyttökelpoisen hiilen pitoisuuteen, Palojärvi sanoo.

Maaperän kunto kytkeytyy viljelyn kestävään tehostamiseen

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että eloperäistä ainetta maaperään kerryttävillä viljelytekniikoilla on vaikutusta kasvin kasvuun.

– Kun olosuhteet luodaan monipuoliselle mikrobistolle suotuisiksi, saadaan myös vahvistettua kasvintuotannon kannalta hyödyllisiä aktiivisuuksia maassa.

Pelkkien maanmuokkausmenetelmien lisäksi maaperän mikrobiyhteisöön ja sadontuottokykyyn voidaan vaikuttaa monipuolisella kasvilajivalikoimalla sekä kasvinvuorottelun ja muokkausmenetelmien yhdistelmällä. Monivuotiset tuotantokasvit ylläpitävät runsasta juuristomikrobistoa koko kasvukauden ajan. Sienijuuren muodostavat satokasvit taas edistävät kasvin fosforitalouteen vaikuttavien keräsienten esiintymistä.

Maaperän mikrobisto kytkeytyy myös hiilen sidontaan, sillä mikrobiaktiivisuus vaikuttaa kestohiilen muodostumiseen. Maan muokkaamisen keventäminen muutti orgaanisen aineksen sijoittumiseen maaprofiilissa ja kerrytti sitä pintamaahan.

Maaperätestejä myös viljelijöiden käyttöön?

Tutkimuksessa tunnistettiin mittareita, joiden avulla voidaan arvioida maaperän tautisuppressiivisuuden, eli tautien tukahduttamiskyvyn, voimakkuutta. Teknisesti yksinkertaisilla laboratoriotesteillä voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta. Niiden avulla voidaan kehittää työkaluja viljelijäkäyttöön maaperän tilan arviointiin.

– Testien avulla voitaisiin seurata maaperän mikrobistoa ja viljelytoimenpiteiden vaikutusta siihen. Maaperän mikrobiologisissa ekosysteemipalveluissa tarvitaan yksinkertaisia maan laadun mittareita kestävän maataloustuotannon kehittämiseksi ja seurantaan, ehdottaa Palojärvi.

Tutkimus tarjoaa keinoja kasvintuotannon kestävään tehostamiseen ja viljelyn resilienssin parantamiseen.

– Tutkimustulosten valossa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon koko maaperän mikrobiomin toimivuus kestävän maatalouden toimintatapojen suunnittelussa, tukien ohjaamisessa ja tuotannon kestävässä tehostamisessa.

Ansa Palojärvi väittelee 14.5.2021 klo 12 Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa aiheesta Beneficial microbial activity supporting sustainable agriculture. Vastaväittäjänä toimii Prof. Wietse de Boer (Netherlands Institute of Ecology (NIOO-KNAW), Dept. Microbiol Ecology & Wageningen University, The Netherlands).

Väitöstä voi seurata zoomin välityksellä, klikkaa tästä.

 

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!