Rahkasammalen kestävä korjuu tarvitsee kriteerit

Jouko Tikkanen Uutiset, Yleinen Leave a Comment

Rahkasammalen koneelliseen korjuuseen on kehitelty uusia menetelmiä, ja toiminnan tehostuessa korjuualat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Samaan aikaan keskustelu korjuun kestävyydestä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten näkökulmasta on lisääntynyt. Rahkasammalen korjuu ei ole samaan tapaan säädeltyä kuin esimerkiksi turvetuotanto. Tämän vuoksi rahkasammalen korjuun ohjaamiseksi ja menettelytapojen kehittämiseksi on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa käynnistetty kehittämishanke.

Rahkasammalen korjuussa suon pinnalta nostetaan elävää rahkasammalbiomassaa pois. Tutkimusten mukaan uusi rahkasammalkasvusto palautuisi viimeistään 30 vuoden kuluttua korjuusta. Korjuun pitkäaikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.

Rahkasammalen korjuun ohjaamiseksi ja hallinnollisten menettelytapojen kehittämiseksi on käynnistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoima ja ympäristöministeriön rahoittama ”Rahkasammalen korjuun menetelmät, ohjaaminen ja seuranta Suomessa” -hanke. Hankkeessa tehdään yhteistyötä viranomaisten, alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Hankkeessa laaditaan kestävän rahkasammalen korjuun kriteerit. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten rahkasammalen korjuuta voidaan ohjata ja tarvitseeko ohjauskeinojen kehittäminen muutoksia lainsäädäntöön.

– Kestävässä rahkasammalen korjuussa keskeistä on korjuun kohdistaminen luonnonarvoiltaan alhaisille soille ja korjuumenetelmien kehittäminen siten, että uusi rahkasammalkasvusto pääsee nopeasti kasvuun, toteaa hankekoordinaattori Ari Koski Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Rahkasammalta käytetään kasvihuoneissa kasvualustojen materiaalina korvaamaan muun muassa kasvuturvetta.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!