Siemenperunaa viedään Venäjälle

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomalaisella perunanviljelyosaamisella on kysyntää itärajan takana. Suomalainen ZAO Sadokas Export on vienyt tänä vuonna 1 100 tonnia siemenperunaa Venäjälle ja tuottanut Venäjällä omaa siemenperunaa suomalaisesta kantasiemenestä 400 tonnia. Lisäksi sadokas on vienyt ruokaperunaa Pietariin yli 2000 tonnia.

Sadokas on Pohjoisen Kantaperuna Oy:n vientiyhtiö. Perunan vienti Venäjälle muodostaa puolet Pohjoisen Kantaperunan viennistä. Toimitusjohtaja JAAKKO RAHKON mukaan Sadokas aikoo jatkaa vientiä, mutta samalla sen tarkoitus on laajentaa omaa siemenperunatuotantoa Venäjällä. — Tavoitteena on löytää toimintamalli, jossa meillä on käytettävissä Venäjälle hyvin soveltuvat lajikkeet, joille on kasvavat markkinat.

Venäjä on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin perunantuottaja. Sillä on peruna-alaa 3,1 miljoonaa hehtaaria, mutta keskisato on pysynyt samana neljäkymmentä vuotta. Perunan keskisato Venäjällä on 11,4 tonnia hehtaarilta, kun se Suomessa on 26,2 tonnia hehtaarilta.

Huono sato johtuu paljolti viljelykulttuurista. Siemen uusitaan harvoin ja se on huonoa. Torjunta-aineet ja lannoitteet ovat kalliita. — Viime vuosina taso on noussut. Huonot tilat ovat kuolleet tai vaihtaneet omistajaa, Rahko sanoo.

Hankkeista lisää osaamista

Sadokas Export on ollut mukana useissa suomalaisten kehittämishankkeissa Venäjällä yli kymmenen vuoden ajan. Hankkeiden tulokset ovat Rahkon mukaan vaihdelleet, mutta joka hankkeesta on opittu jotain. Venäjällä tapahtuvaan siementuotannon ja yritystoiminnan kehittämiseen Sadokas on saanut vienninedistämisrahaa ja lainaa Finnveralta ja osuuspankilta.

Rahkoa ja Sadokas Exportin vientijohtajaa PEKKA HONKALAA eivät pelota Venäjän toiminnan riskit. Siemenperunan viljelyssä asiakkaita joudutaan luotottamaan, mistä aiheutuu luototusriski. Investoinneista koituu maariski eli jos maassa tapahtuisi jotain mullistavaa, investoinnit saattaisivat koitua tappioksi. — Tämä ei ole enää kauhean iso riski Venäjällä, miehet arvioivat.

Honkala on työskennellyt Venäjällä kymmenisen vuotta. — Kun tänne on tullut, näistä kokemuksista ja kielitaidosta ei ole muualla juuri hyötyä. Ja sen verran on saatavia, että jos lähtee, niin rahatkin jää, hän myöntää.

Ihan lastenleikkiä itänaapurissa toimiminen ei kuitenkaan ole. — Kerran on myrkytetty, kaasutettu, auto varastettu, kolarissa ollut ja miliisi hyökännyt kimppuun. Mutta kun henki on säilynyt, pitää olla tyytyväinen, Honkala kertaa kokemuksiaan.

Asiakastila ostaa siementä kantaperunaksi omalle tuotannolleen

Pietarin lähistöllä sijaitseva Prinevskoi tilalla on 2 300 hehtaarin pelloillaan perunaa 160 hehtaarilla. Tila on ostanut Sadokkaalta sata tonnia kantasiementä ja saa kaupan päällisiksi viljelyneuvontaa. — Kantaperuna ohjaa meitä lähes kädestä pitäen, kehuu tilan pääagronomi IVAN LAVRINJUK esitellessään 20 hehtaarin peltoaukeaa, jolle on kylvetty monenlaisia vihanneksia parsakaalista yrtteihin.

Prinevskoi ostaa siemeniä Suomen lisäksi pääasiassa Hollannista. Peruna myydään tukun kautta, ja tukkuhinta on noin 20 senttiä kilolta. Kaupassa perunat maksavat 25 senttiä kilo, mutta suurimmalla osalla venäläisistä on perunat omasta takaa, sillä edelleen yli puolet perunasta tuotetaan omilla palstoilla.

— Ne, joilla on rahaa, ostavat perunat kaupasta ja vaativat laatua ja pakkaamista, sanoo Lavrinjuk.

Venäläiset suosivat valkomaltoista, isoa ja punakuorista perunaa. Aiemmin sanottiin, että "peruna on toinen leipä", mutta nykyisin Venäjälläkin syödään perunaa vain 70 kiloa henkeä kohti vuodessa eli suunnilleen saman verran kuin Suomessa. (Finfood)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!