Kiinnostus mansikan satokauden pidentämiseen on lisääntynyt Suomessa. Sadonajoituksessa käytetään vuosittain useita miljoonia satotaimia eli istutusvuonna satoa tuottavia taimia. Lähes kaikki satotaimet tuodaan Hollannista, koska Suomen ilmasto ei suosi satotaimituotantoa. Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitoksen uusimmat tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia kotimaiselle satotaimituotannolle.
Satotaimen juurakon riittävä haaroittuminen on olennaista sadontuotannon kannalta, koska mansikan kukinnot muodostuvat juurakon ja sen haarojen kärkikasvupisteistä. Mansikan lehtihangoissa olevat hankasilmut voivat muodostaa rönsyjä tai juurakon haaroja lähinnä päivänpituudesta riippuen. Pitkässä päivässä rönsyntuotanto on voimakasta, kun taas juurakon haaroittuminen vaatii lyhyemmän päivänpituuden. Suomalaisen satotaimituotannon ongelmana on liian pitkä päivänpituus kesällä, mikä edistää rönsyjen ja lehtien kasvua, mutta estää juurakon haaroittumisen. Runsas rönsyntuotanto kesällä tuhlaa silmuja, jotka voisivat muodostaa myös haaran. Juurakon haaroittuminen käynnistyy Suomessa vasta elokuussa, jolloin kasvukausi on jo lähes päättynyt. Juurakko ei siis ehdi haaroittua riittävästi ennen talven tuloa, mikä rajoittaa taimista saatavaa satoa.
Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitoksella on selvitetty hedelmänviljelyssä käytettävän kasvunsääteen, proheksadioni-kalsiumin (ProCa), vaikutusta kasvihuoneessa kasvatettujen mansikantaimien kasvuun kahdessa kokeessa. Ensimmäisessä kokeessa talvella 2002-2003 tutkittiin kolmen ProCa-pitoisuuden (50, 125 ja 200 ppm) vaikutusta lehtien ja rönsyjen kasvuun, juurakon haaroittumiseen ja kukka-aiheiden muodostukseen kolmessa eri päivänpituudessa (10, 14 ja 18 h). Toisessa kokeessa keväällä 2003 selvitettiin tarkemmin ProCa:n (50 ppm) vaikutusta juurakon haaroittumiseen ja rönsyntuotantoon 18 tunnin päivänpituudessa. ProCa-käsittelyt tehtiin ruiskuttamalla taimien lehdet märiksi sumupullolla. Ensimmäisessä kokeessa taimet olivat käsiteltäessä noin kymmenen ja toisessa noin kuuden viikon ikäisiä. Taimien ennettiin kasvaa käsittelyiden jälkeen noin 10 viikkoa.
Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että 50 ppm:n ProCa-pitoisuus oli riittävä täyden vaikutuksen aikaansaamiseen mansikalla. ProCa pysäytti rönsynkasvun lähes täysin kaikissa päivänpituuksissa. Sen sijaan juurakon haaroittumiseen ProCa vaikutti ainoastaan 18 tunnin päivänpituudessa, jossa haaroittuminen lisääntyi. Lisäksi ProCa vähensi lehtiruotien pituuskasvua huomattavasti noin 6 – 8 viikon ajan käsittelystä alkaen. Kuten oletettiin, ProCa-käsittely ei käynnistänyt kukka-aiheiden muodostusta kärkikasvupisteissä.
Toisessa kokeessa ProCa:n vaikutus juurakon haaroittumiseen tuli esiin hyvin selkeästi. Käsiteltyihin taimiin muodostui keskimäärin vähän yli 3 haaraa, mutta käsittelemättömissä kontrollitaimissa haaroittuminen oli hyvin vähäistä (Kuvio alla). Vaikutus rönsyntuotantoon oli luonnollisesti päinvastainen: ProCa-käsittely vähensi rönsyntuotannon noin puoleen verrattuna kontrolliin.
Nämä kokeet osoittavat, että mansikan hankasilmujen erilaistumista juurakon haaroiksi ja rönsyiksi voidaan säädellä ProCa-käsittelyillä pitkänpäivänoloissa. ProCa-käsittelyn havaittiin lisäävän juurakon haaroittumista huomattavasti, mikä on erittäin lupaavaa suomalaista satotaimituotantoa ajatellen. Haaroittuneissa taimissa on huomattavasti enemmän paikkoja, joihin voi muodostua kukinto kuin haaroittumattomissa. Käytännössä taimet voidaan käsitellä ProCa:lla kesällä haaroittumisen käynnistämiseksi ja muodostuneet haarat virittyvät kukintaan luonnollisissa lyhyenpäivänoloissa syksyllä. Todennäköisesti ProCa-käsittely lisää taimien satopotentiaalia merkittävästi lisääntyneen haaroittumisen seurauksena.
ProCa-käsittely pysäyttää rönsyntuotannon, jolloin taimi ei tuhlaa voimavaroja turhaan vegetatiiviseen kasvuun. Samalla rönsyjen poistoon tarvittava työpanos pienenee. Myös lehtiruotien pituuskasvun väheneminen hyödyttää taimituottajaa: Kun lehtiruodit jäävät lyhyemmiksi, ilma pääsee kiertämään paremmin taimikasvustossa ja tautiongelmien mahdollisuus pienenee.
Todennäköisesti kesällä tehty ProCa-käsittely pysäyttää rönsyntuotannon ja käynnistää juurakon haaroittumisen myös avomaan satotaimituotannossa. Tähän viittaavat myös alustavat havainnot käynnissä olevasta kokeesta, jossa tutkitaan mm. ProCa-käsittelyn ajankohdan vaikutusta mansikan satotaimien laatuun. Näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa voimme nostaa Suomessa tuotetun satotaimen satopotentiaalia huomattavasti kasvunsäädekäsittelyiden avulla. Lisää tutkimustyötä hankasilmujen erilaistumiseen vaikuttavista tekijöistä, ja ProCa:n vaikutuksista satotaimien laatuun on kuitenkin tehtävä ennenkuin kasvunsäädekäsittelyitä päästään hyödyntämään satotaimituotannossa.