Mustaherukan viljelyn lisäykselle ei markkinoita

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Maamme ylivoimaisesti eniten viljellyn herukan eli mustaherukan viljelyä ei pitäisi enää lisätä, koska marjamarkkinat alkavat olla tukossa. Mustaherukkaa on istutettu lisää koko 2000-luvun ajan, vaikka teollisuuden käyttämä marjamäärä on laskenut ja hinnat ovat pudonneet muun Euroopan tasolle.

Vuosina 1995 – 2003 mustaherukan viljelyala on kasvanut 1 380 hehtaarista noin 2 100 hehtaariin. Samaan aikaan esimerkiksi teollisuuden maksama kilohinta on laskenut hieman yli 1 eurosta noin 12 senttiin.

Yritysneuvoja SAKARI PALVIAINEN on laskenut, että yhden mustaherukkakilon tuotantokustannukset ovat noin 50 senttiä. — Jos tuotantokustannuksia vastaava hinta jää saamatta useana vuonna peräkkäin, tilanne on kestämätön, hän kertoo. Palviaisen mukaan mustaherukan viljelyn lisäämiseen pitää suhtautua erittäin kriittisesti. Uusia istutuksia ei pidä tehdä, ellei tuottajalla ole mahdollisuutta tehdä kiinteää sopimusta ostajan kanssa.

Palviainen on selvittänyt herukanviljelyn tulevaisuuden näkymiä Viikki Food Centren hallinnoimassa Marakassi-hankkeessa. Selvityksen tiedot perustuvat Elintarviketeollisuuden tilastoihin teollisuuden marjojen käyttömääristä ja hinnoista vuosilta 1985 – 2003 sekä Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton ja Tiken tietoihin.

Hintaheilahtelut voimakkaita, EU-Puola muuttanut kilpailutilannetta

Vuoteen 1995 saakka herukanviljely perustui sopimustuotantoon eli tuottaja sai marjat myytyä jo ennen satokauden alkua. EU:hun liittyminen aloitti teollisuuden rakennemuutoksen ja teollisuus vähensi kotimaisen herukan käyttöä voimakkaasti. Tällä hetkellä teollisuus käyttää suomalaista viinimarjaa vuodessa noin puoli miljoonaa kiloa.

Koska teollisuus ei enää käytä kotimaista mustaherukkaa kuten aikaisemmin, suurin osa sadosta eli 80 prosenttia myydään torikaupassa. Näin ollen herukoista saatavan hinnan ratkaisee vuosittain satomäärät, sadon kypsymisaika, muu tarjonta sekä myyjän markkinointikokemus.

Tuoremarjakaupan lisäksi maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat erittäin voimakkaasti mustaherukan markkinoihin eikä EU-Suomessa enää ole vakaata hinnoittelupohjaa. Kotimaisen mustaherukan hintaan on aina vaikuttanut Puolan hintataso. Voimakas hinnan muutos alkoi vuonna 2001, jolloin puolalaista mustaherukkaa tuli suuria määriä markkinoille. — Nyt, kun Puola on EU:n jäsen, kilpailutilanne on muuttunut pysyvästi. Teollisuuden asema hintajohtajana päättyi tultaessa 2000-luvulle, Palvianen kuvailee.

Tuottajia tehtävä yhteistyötä, satomäärät kasvavat edelleen

Herukan tuottajia Palvianen kannustaa tekemään yhteistyötä markkinoinnissa ja parantamaan sekä tuotteen että toiminnan laatua. — Yhteistoimintaa on lisättävä kustannusten säästämiseksi, hän painottaa.

Palviaisen ennusteen mukaan satoikään tulee uusia mustaherukkaviljelmiä ainakin vuoteen 2007 saakka. Satomäärät tulevat olemaan merkittäviä, vuosittain mustaherukkaa saadaan 1 – 3 miljoonaan kiloa, joskus tätäkin enemmän. Markkina- ja varastotilannetta vaikeuttaa entisestään, jos kahtena peräkkäisenä vuotena saadaan hyvä sato. Palviaisen mukaan on viisainta myydä sato vuosittain.

Muiden herukoiden sekä karviaisen tilanne parempi

Punaherukkaa on perinteisesti viljelty teollisuuden tarpeisiin. Kun teollisuus on vähentänyt ostojensa määrää, myös viljelypinta-alat ovat pienentyneet. Palviasen mukaan tilanne on tasapainossa. Valkoherukkaa käyttävät pääasiassa tilaviinien valmistajat, eikä tälläkään puolella ole mustaherukan viljelyyn verrattavia ongelmia. Vuosittain punaherukkaa saadaan noin 200 000 – 650 000 kiloa ja valkoherukkaa noin 70 000 – 200 000 kiloa.

Karviaismarjalla on oma käyttäjäkuntansa, kuten tilaviinurit, eikä viljelypinta-aloissa ole tapahtunut viimeisten 15 vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Karviasmarjan sato on vuosittain noin 30 000 – 60 000 kiloa.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!