Ruokapalveluala kärsinyt koronasta ja vähittäiskauppa hyötynyt – elintarvikevienti jatkaa kasvuaan

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että koronapandemian vaikutus on ollut ruoka-alalla hyvin kaksijakoinen. Ruokapalveluala, johon kuuluvat ravintolat, lounaspaikat ja kahvilat, on ollut hätää kärsimässä. Ruuan vähittäiskauppa sitä vastoin kuuluu voittajiin. Myös maatalous ja elintarviketeollisuus ovat selvinneet korona-ajasta suhteellisen kuivin jaloin. Elintarvikealan vienti on jatkanut kasvuaan, erityisesti Kiinaan.

Puutarha-alan näkökulmasta kausi 2020 ja korona toivat esille, kuinka riippuvainen suomalainen puutarhatuotanto on ulkomaisesta kausityövoimasta. Myös puutarhatuotteiden markkinaketjuissa jouduttiin tekemään nopeita muutoksia, kun ravintoloihin ja työmaaruokaloihin suunnatulle tuotannolle piti löytää uudet markkinakanavat.

Saariston Marjatilalla työskenteli huhtikuun alussa jo 25 henkilöä. Poimintakautena on noin 120 kausityöntekijää.

Toisaalta kotitalouksien kasvisostot vähittäiskaupoista lisääntyivät ja se taas suosi kotimaista tuotantoa. Puutarhatilastojen perusteella kokonaistuotantomäärissä ja pinta-aloissa ei näkynyt notkahdusta, vaikka osalla tiloista ongelmia olikin ja satoa jäi korjaamatta.

Koronarajoitusten lieventymisen ja talouskasvun piristymisen ennakoidaan johtavan palvelukysynnän merkittävään kasvuun, kun kotitalouksien patoutunut kulutushalukkuus alkaa epidemian väistyttyä purkautua.

– Tämä helpottaa erityisesti kovimmat koronaiskut kokeneiden ravintoloiden, ulkona syömisen ja koko ruokapalvelualan nousemista takaisin jaloilleen. Ruoan myynti päivittäistavarakaupoista vastaavasti laskee, arvioi tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.

Luken suhdannekatsaus on ladattavissa tästä linkistä.

Koronan vaikutus näkyy ruoan osto- ja kulutuskäyttäytymisessä

Korona-aika on lisännyt merkittävästi ruoan valmistusta kotona ja leivontaa. Ruokaa ostetaan kotitalouksiin aikaisempaa enemmän päivittäistavarakaupasta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien vähittäismyynnin kasvu oli viime vuonna peräti seitsemän prosenttia. Kasvu selittyy pääasiassa volyymin kasvusta, sillä elintarvikkeiden hinnat nousivat vuonna 2020 vain 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Etenkin säilöttyjen kala- ja äyriäistuotteiden sekä pakastettujen hedelmien ja marjojen myynti kasvoi. Juomista rypäleviinin sekä alkoholittomien ja vähäalkoholillisten oluiden myynti on kasvanut reippaasti. Merkittävää yli 15 prosentin kasvua oli myös riisin, jauhojen, pastan ja muiden viljatuotteiden sekä säilöttyjen vihannesten kohdalla.

Myynnin kasvun taustalla ovat koronapandemian rajoitustoimet, jotka lisäsivät kotitalouksien ruokailua maaliskuun 2020 jälkeen muun muassa etätyön ja koulujen etäopetuksen lisääntyessä.

– Koronapandemia on kohdellut kotitalouksia varsin eriarvoisesti heikentäen joidenkin taloudellista tilannetta. Tämän myötä ruoan kulutus on polarisoitumassa. Kysyntää on samanaikaisesti sekä edullisille peruselintarvikkeille että elämyksellisille lisäarvotuotteille, toteaa Luken erikoistutkija Terhi Latvala.

Elintarvikevienti vetää – kasvua erityisesti Kiinaan

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti on jatkanut kasvuaan. Elintarvikkeita vietiin Suomesta vuonna 2020 yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta, mikä oli 1,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5,3 miljardin euron arvosta, mikä on käytännössä vuoden 2019 tasoa, kasvua vain vajaa 0,1 prosenttia. Viennin ja tuonnin kehityksen yhteisvaikutuksena elintarvikekaupan alijäämä supistui jo toisena vuonna peräkkäin.

Maitotuotteiden kauppatase parani viime vuonna merkittävästi. Viennin arvo kasvoi lähes viisi prosenttia ja oli yli 400 miljoonaa euroa. Myös viennin yksikköhinta kasvoi hieman maailmanmarkkinahintojen nousun siivittämänä. Tuonnin arvo puolestaan laski neljä prosenttia ja oli 326 miljoonaa euroa. Merkittävin suomalaisten maitotuotteiden vientimaa oli edelleen Ruotsi noin 95 miljoonan euron viennillä, mutta Kiina nousi toiseksi tärkeimmäksi lähes 80 miljoonan euron viennillä ohittaen Ranskan, johon maitotuotteita vietiin 42 miljoonalla eurolla.

Myös sianlihan ulkomaankaupan euromääräinen tase kääntyi vuonna 2020 positiiviseksi. Vienti Kiinaan on kasvanut lähes räjähdysmäisesti vuodesta 2017 alkaen. Viime vuonna vienti Kiinaan ylsi jo 58 miljoonaan euroon, joka oli tasan puolet koko Suomen sianlihanviennistä. Suomalaiset lihayritykset ovat pystyneet hyödyntämään Kiinan sianlihan tuonnin aallonharjaa, jonka taustalla on afrikkalaisen sikaruton takia rajusti vähentynyt tuotanto Kiinassa. Tuotannon ennustetaan saavuttavan tautikriisiä edeltävä taso Kiinassa vasta vuonna 2025.

Koronapandemia verotti eniten ruokapalveluihin suuntautunutta alkoholivientiä. Väkevien alkoholijuomien viennistä suli yli neljäsosa ruokapalvelusektorin sulun vuoksi (vuoden 2019 116 milj. eurosta vuoden 2020 85 milj. euroon).

Maataloustuotteiden hinnat kääntyivät maailmanmarkkinoilla vahvaan nousuun vuoden 2020 puolivälissä, ja niiden odotetaan maailmantalouden elpyessä kohoavan edelleen kuluvan vuoden aikana. Maatalouden tuottajahintojen arvioidaan pysyttelevän myös Suomessa vuonna 2021 edellisvuotta korkeammalla tasolla. Ruoan kuluttajahintoihin ei kuitenkaan ennakoida merkittävää nousua