Energiaturpeen nopea alasajo huolestuttaa kasvuturpeen käyttäjiä. Dramaattista muutosta viljelyyn ei kuitenkaan ole tulossa, mutta kasvualustan hinta tullee nousemaan. Hallituksen kehysriihessä turveyrittäjien ahdinkoa päätettiin tukea 70 miljoonalla eurolla. Artikkelikokonaisuus on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 5/2021.
PUUTARHA-SANOMAT / KAJAANI
Maaliskuun lopussa Turvetyöryhmä luovutti puheenjohtajansa Timo Korhosen johdolla raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
– Kun työryhmä asetettiin vuotta aikaisemmin, olivat ’talon nurkat jo tulessa’. Hallitusohjelman tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen poltto vuoteen 2030 mennessä, mutta käyttö vähenee paljon nopeammin, osin hallitsemattomasti. Päästöoikeuden hinta on kohonnut voimakkaasti ja turpeen käyttö energiana kallistuu, selvittää Timo Korhonen.
Korhosen mukaan työryhmän tehtävänä oli mm. miettiä keinoja, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, miten muutos tapahtuisi alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Huoltovarmuus sekä kasvu- ja kuiviketurpeiden saatavuuden varmistaminen olivat myös keskeisessä roolissa.
Päästöoikeuden hinta jättää veron varjoon
– Verotus ei kuulunut työryhmän toimeksiantoon. Työryhmän kuitenkin esitti huoltovarmuuden näkökulmasta, että turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostettaisiin 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin vuodessa, minkä mukaisesti hallitus päättikin kehysriihessä.
Lämmityksessä käytetyn turpeen vero nousi vuoden alusta 3 eurosta 5,7 euroon megawattitunnilta. Paljon suurempi merkitys on kuitenkin päästöoikeuksien hinnalla. Hiilidioksiditonnin päästäminen ilmaan maksoi vuosikaudet alla 10 euroa, mutta nyt se on yli 40 euroa.
– Turpeella tuotettua megawattituntia kohden päästöoikeudesta tulee noin 16 euroa lisää hintaa eli se on jo enemmän kuin turpeen nosto ja toimittaminen lämpölaitokselle, arvioi Timo Korhonen.
Päästöoikeuden hinnannousu johtuu EU:n kiristämistä päästötavoitteista. Aiemman tavoitteen mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia, mutta viime syksynä komissio ehdotti tavoitteen nostamista 55 prosenttiin.
Pienet lämpölaitokset vapautettu
Päästöoikeuden maksajaksi joutuvat yli 20 megawatin tehoiset energialaitokset, jotka käyttävät turvetta tai fossiilisia polttoaineita lämpölaitoksissa tai yhdistetyissä lämmön ja sähkön CHP-laitoksissa (CHP = combined heat and power).
Kasvihuoneyritysten omat lämpölaitokset ovat teholtaan pienehköjä, yleensä alle 1 megawatin laitoksia, joten ne harvoin joutuvat turveveron tai päästöoikeuden maksajiksi, vaikka käyttäisivätkin energialähteenä turvetta. Lämpölaitoksen investointituen edellytyksenä kuitenkin on, että laitoksessa voidaan polttaa myös uusiutuvaa energialähdettä eli haketta, mutta ei suljeta pois turvetta.
Kasvihuoneyritysten huoli onkin siinä, miten kasvuturpeen saatavuudelle käy. Kasvu- ja erilaisten ympäristöturpeiden tuotanto Suomessa on noin 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on noin 10 % energiaturpeen käyttömäärästä. Ammattimaisessa kasvihuonetuotannossa käytetään kasvuturvetta 0,2 miljoonaa kuutioita.
Kasvuturvetta käytetään myös kasvihuoneiden ulkopuolella puutarhaviljelyssä, metsätaimitarhoissa sekä harrastajien ostamissa kasvualustoissa. Turvetta käytetään myös kuivikkeina ja erityisen tärkeää se broilerituotannossa eläinten terveyden vuoksi.
Kasvuturpeen saanti kartoitukseen
– Kasvuturvekerroksen paksuus suomalaisissa soissa on 0,5–1 metriä, paksuinta se on Lounais-Suomessa. Kun suosta ei enää hyödynnetä alempana olevaa polttoon sopivaa turvetta, tulee kasvuturpeen hintaan kustannuspainetta, sanoo Korhonen. Biolan esitteli työryhmällä laskelman, jonka mukaan polttoturpeen pois jääminen johtaisi kasvuturpeen markkinahinnan kaksinkertaistumiseen.
Työryhmä teki kaikkiaan 26 esitystä, joista neljä koski kasvu-, kuivike- ja ympäristöturpeen tuotannon turvaamista ja kaksi esitystä, joilla haetaan korvaavia vaihtoehtoja.
– Ehdotimme, että selvitetään mahdollisuus kasvu- ja ympäristöturpeen uusien turvetuotantoalueiden perustamiskustannusten väliaikaiseen kompensointiin, jolloin saataisiin aikaa tuottavuuden kehittämiselle sekä markkinoiden sopeutumiselle ja vältettäisiin logistisia lisäkustannuksia.
– Tarvitaan myös selkeä tilannekuva kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantotarpeesta ja tuotantomahdollisuuksista; mihin asti nykyiset tuotantoalueet riittävät, missä ja milloin on tarpeen avata uusia kenttiä.
– Uusien tuotantoalueiden ympäristöluvitus tulisi kehittää ennakoitavaksi ja sujuvaksi lisäämättä vesistöjen kokonaiskuormitusta.
Työryhmä ehdotti myös, että kierrätettävien turvetta, turveseoksia ja lisääntyvästi myös kierrätysmateriaaleja käyttävien kasvualustojen ja kuivikemateriaalien kehittämiseen tulee osoittaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.
– Rahkasammaleessa on paljon potentiaalia. Sen uusiutumisaika on vain 30 vuotta ja sillä on paljon samoja ominaisuuksia kuin kasvuturpeella. Rahkasammaleen käytön kehittämiseksi onkin varmistettava tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, toteaa Timo Korhonen.
Kasvuturvetoimittajat ovat luottavaisia
Energiaturpeesta käydyssä väännössä on nostettu esiin uhka kasvuturpeen saannin tyrehtymisestä. Kasvuturpeen toimittajat kertovat, että lähivuosina ei ole ongelmaa kasvuturpeen saannissa.
Kari Silokangas Kekkilä-BVB Oy:stä kertoi toukokuun alussa, että urakoitsijat ovat juuri aloittamassa kasvuturpeen noston.
– Mitään äkkinäisiä muutoksia ei ole näköpiirissä, vaikka ei avatakaan uusia kasvuturvesoita. Viljelijöiden ei tarvitse olla huolissaan.
Silokankaan mukaan turvevarantoja on nyt käytössä enemmänkin, kun polttoturpeen kysyntä on romahtanut.
– Tummia turpeita vapautuu kasvuturvekäyttöön. Sekoitettaessa niitä esimerkiksi puukuidun ja sammaleen kanssa saadaan tummista turpeista erinomaisia kasvualustoja viljelijöiden käyttöön.
– Tummissa turpeissa on vedenpidätyskykyä ja esimerkiksi kesäkukkien ruukut kuivuvat kauppaketjuissa hallitummin. Ruukutuskoneetkin toimivat tummalla turpeella paremmin kuin kevyemmällä vaalealla turpeella.
Uudet komponentit kalliimpia
Aikoinaan kasvihuonevihanneksia viljeltiin avoturvepedeissä, mutta nykyisin kasvualustaa tarvitaan vain muutama litra kasvia kohden. Kasvualustan osuus viljelykustannuksista on ehkä noin 2 prosenttia.
Kari Silokangas näkee kasvuturpeella olevan kustannuspainetta tulevaisuudessa.
– Nostotyö tulee kalliimmaksi, kun synergiaetua polttoturpeen kanssa ei enää ole. Uudet kasvualustan raaka-aineet ovat myös kalliimpia kuin turve. Sammaleen käyttö on Suomessa jo vakiintunut ja se onkin viljelyksellisesti paras raaka-aine korvaamaan kasvuturvetta.
Silokangas toteaa, että kasvualustojen tarve tulee globaalisti kasvamaan.
– Kasvuturpeen käyttömäärät säilynevät ennallaan, mutta kasvuun tarvitaan uusia kasvualustakomponentteja.
Kasvuturpeen vienti kasvaa
Biolanin turvetuotantojohtaja Janne Pitkänen kertoo, että Lounais-Suomessa on paksurahkaisia turvetuotantosoita, joita voidaan käyttää kasvu- ja kuiviketurpeina liki pohjia myöten.
– Energiaturpeen murros tuntuu, mutta sillä ei ole suurta merkitystä Biolanille ja sen tytäryhtiö Novarbolle.
Pitkäsen mukaan kehysriihen positiivisena tuliaisena oli se, että nyt on tunnustettu kasvu- ja kuiviketurpeen merkitys, mikä antaa hyvän pohjan toiminnalle lähivuosina.
– Kasvuturpeen kysyntä vientiin on lisääntynyt, kun Irlannin 2 miljoonan kuution tuotanto on poissa muun muassa EU:n ympäristölupasäännösten vuoksi. Globaalit markkinat voivat aiheuttaa kasvuturpeen hintaan nousua.
Sammaleen keruu kehittyy
Janne Pitkänen toimii sammaleen keruuta kehittävän EcoMoss Oy:n toimitusjohtajana. Tämä Biolanin tytäryhtiö joutui viime vuoden lopulla myrskyn silmään, kun Luonnonsuojeluliitto tiedotti rahkasammalta kerätyn luonnontilaiselta suolta Kihniön Sarvinevalla.
– Haasteita on, millä alueilla keruu on sallittua. Tarvitaan toimivat pelisäännöt sammaleen laadusta ja luontoarvojen huomioon ottamisesta. Näitä pelisääntöjä valmistellaan viranomaisteen kanssa yhteistyössä, toteaa Pitkänen.
Sammal uusiutuu 30 vuodessa, jolloin se sitoo ilmasta hiilidioksidia. Tämän jälkeen sammalta voidaan kerätä samasta paikasta uudelleen.
– Uusiutuminen on työtekninen kysymys. Jos suo kuivatetaan, ei sammal uusiudu. Sammalta ja sen itiöitä tulee jäädä vielä suohon.
Pitkänen sanoo, että sammal on Euroopassa uusi kasvualustan raaka-aine ja menee 5–10 vuotta, että sen käyttö yleistyy.
Turvetuottajille tukea
Turvetuottajat järjestivät vapunaattona konemarssin maakunnista Eduskuntatalolle. Heidän vaatimuksenaan oli, että turve luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi.
– Turveyrittäjien tilanne on tosi hankala. Energiaturpeen käytön putoaminen on ollut valtavan nopeaa. On tilanteita, joissa vielä muutama vuosi sitten yrittäjien kanssa on tehty toimitussopimuksia ja yrittäjät ovat investoineet. Nyttemmin turpeen käyttö on sitten lopetettukin, joka on katastrofi yrittäjälle, pahoittelee turvetyöryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen.
Korhosen mukaan turve on toki hitaasti uusiutuvaa, mutta sen luokittelu Suomessa uusiutuvaksi raaka-aineeksi ei auta.
– Olemme sidoksissa kansainvälisen ilmastopaneelin linjauksiin, päästöoikeuksien kauppaan ja EU:n säädöksiin. En näe, että kansallisilla poliittisilla linjauksilla tässä on muutosmahdollisuutta. EU:lta ei tule kannatusta turpeen luokittelun muuttamiseksi. EU:n säädöksiä ei tulla muuttamaan Kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, ohjeistuksen vastaisiksi, hän arvioi.
Turvetyöryhmän kartoituksen mukaan Suomessa on 442 turveyritystä ja 75 kuljetusyritystä, jotka ovat erikoistuneet energiaturpeen kuljetukseen.
– Suomessa on hajautettu turvetuotannon kokonaisuus. Pienet yritykset hoitavat turpeen noston ja toimitukset laitoksille. Mm. Vapolla on sopimukset näiden pienyrittäjien kanssa.
Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopulla päätettiin tukea turveyrittäjiä 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia ja JTF-rahastoa ohjelmakaudelle 2021–2027.
– Mielikuva oli, että JTF:ää voitaisiin käyttää turvetyöryhmän ehdotusten toteuttamiseen, mutta se näyttää epävarmalta, harmittelee Korhonen.
– Itse turvetyöryhmän esitysten etenemiseen jo heti hallituksen puoliväliriihessä olen erittäin tyytyväinen, Timo Korhonen toteaa.