Uusia kasvintuhoojia ei levinnyt Suomeen

Suomen kasvinterveystilanne säilyi vuonna 2009 hyvänä. Maahantuoduissa kasveissa ja suomalaisilla viljelmillä todettujen vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten määrä ei poikennut edellisvuosista. Vaaralliset kasvintuhoojat saatiin hävitettyä eivätkä niiden esiintymät ole jääneet pysyviksi.

Perunan mukuloita mädättävää vaalearengasmätä -nimistä kasvitautia todetaan joka vuosi 4-6 ruokaperunaa tuottavalla tilalla. Uusien tautiesiintymien määrä on pysynyt samansuuruisena jo useita vuosia. Oireellisia perunoita ei viime vuosina ole löytynyt, vaan tauti on havaittu laboratoriossa tutkituista oireettomista perunan mukuloista. Siemenperunatuotannossa vaalearengasmätää ei ole todettu lähes kymmeneen vuoteen. Perunan toista vaarallista kasvitautia, tummarengasmätää, ei Suomessa ole todettu koskaan.

Peruna-ankeroisia todetaan kartoituksissa melko yleisesti eteläisessä Suomessa niillä alueilla, joilla perunanviljelyllä on pitkät perinteet. Peruna-ankeroiset vähentävät kasvin kasvua haittaamalla kasvin ravinteiden ja veden ottoa. Tarkastuksilla uusia peruna-ankeroisesiintymiä löytyy vuosittain alle kymmeneltä tilalta. Vaikean hävitettävyyden vuoksi peruna-ankeroisia löytyy kuitenkin usein yhdeksän vuotta kestäneen torjunnan jälkeenkin.

Uusi peruna-ankeroisasetus tulee voimaan 1.7.2010 ja se sisältää kansallisen torjuntaohjelman, joten torjunnassa voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon Suomen olosuhteet. Suomessa siemenperunatuotanto painottuu Pohjanmaalla alueille, jotka ovat vapaita peruna-ankeroisesta.

Perunan lehtiä syövä koloradonkuoriainen on maailmalla laajalle levinnyt merkittävä perunan kasvintuhooja. Se on muutaman kerran levinnyt kesällä Suomeen tuulten mukana Venäjältä ja Baltiasta. Viime kesänä koloradonkuoriaista ei havaittu lainkaan.

Tuontitavaran puupakkausten lämpökäsittelyssä puutteita

Metsiemme vakavana uhkana pidettävää mäntyankeroista löydettiin viime vuonna yhdestä USA:sta peräisin olevan tavaraerän väli- ja tukipuista. Mäntyankeroinen haittaa puussa tapahtuvaa ravinteiden ja veden kuljetusta, aiheuttaa männyn neulasien kellastumisen ja tappaa kokonaisia puita. Mäntyankeroisen lisäksi muita metsien vaarallisia kasvintuhoojia ei Suomessa tavattu.

Kansainvälisessä kaupassa puupakkaukset on merkittävä standardin mukaisella merkinnällä, joka osoittaa pakkauksessa käytetyn puutavaran olevan lämpökäsiteltyä. Käsittely tehdään mäntyankeroisten hävittämiseksi ISPM 15 –standardin mukaisesti. Yhdeksässä prosentissa tarkastettuja puupakkauksia todettiin puutteita. Laboratoriotutkimuksissa pakkauksista löydettiin muita eläviä ankeroisia kuin mäntyankeroista merkinnästä huolimatta, mikä osoittaa, ettei lämpökäsittelyä ole tehty riittävän hyvin.

Etelänjauhiainen ja tammenäkkikuolema puutarhatuotannon vaivana

Kasvihuonetuotannossa eniten ongelmia aiheutti joulutähtien taimien mukana Suomeen levinnyt tuholainen, etelänjauhiainen. Esiintymiä oli noin puolella joulutähtiviljelmistä, mikä on kuitenkin kolmasosan vähemmän kuin vuonna 2008.

Etelänjauhiainen on vaikea torjua ja se pystyy levittämään kasveille monia virustauteja. Tästä syystä sen leviäminen Suomeen pyritään estämään. Etelänjauhiainen leviää Suomeen aika ajoin lähinnä koristekasvien taimien mukana, mutta se on vuosittain saatu torjutuksi.

Tomaatinpronssilaikkuvirusta löydettiin edellisvuosia enemmän. Viruksen aiheuttamat oireet vaihtelevat lehtien kirjavoitumisesta kasvien kuolemiseen. Virusta levisi Suomeen koristekasvien taimierien mukana, jotka hävitettiin. Virus ei ole Suomessa päässyt tomaattiviljelmille, jossa se aiheuttaisi pahimmat tuhot.

Tammenäkkikuolema-niminen kasvitauti aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa se on toistaiseksi pysynyt lähinnä alppiruusujen ja heisien tautina, joilla se aiheuttaa kasvien kuolemisen. Suomessa tammenäkkikuolemaa löydetään vuosittain erityisesti muista EU-maista peräisin olevilta alppiruusuilta. Suomessa tauti on levinnyt yhdelle taimitarhalle, jossa taudin torjuntatoimet ovat käynnissä