Kaalilajikkeen valinta

”Keräkaalin lehden rakenteen kovuus ja rapeus sekä lehden paksuus ja poimuttuneisuus ja kerän lehtien ”purettavuus” vaikuttavat siihen, millaiseen käyttötarkoitukseen lajike parhaiten soveltuu.Viime vuosina ovat lajikevalikoimassa yleistyneet F1-hybridit, jotka ovat syrjäyttäneet useat ennen viljellyt vapaapölytteiset lajikkeet. Esimerkiksi hapankaalin valmistukseen ja käärylekaaliksi ovat käytössä omat lajikkeensa. Erdenoa käytetään pääasiassa hapankaalin valmistukseen.

Maatalouden tutkimuskeskuksessa on parhaillaan käynnissä tutkimushankkeita, joissa tutkitaan keräkaalissa luontaisesti esiintyviä maitohappobakteerien kantoja, joita voidaan käyttää hapatteina hapankaalin käymisprosesseissa. Markkinoille ollaan näin saamassa uusia miedommanmakuisia hapankaalivalmisteita, muun muassa mehuja.

Salaattikaaleiksi suositellaan mehukkaita, sokeripitoisia ja suomalaiseen makuun sopivia lajikkeita. Näistä on viime vuosina tullut markkinoille uusia, ohutlehtisiä kesäkaalilajikkeita. Kaalin käyttö salaatin raaka-aineena elää uutta renessanssia suhteellisen miedonmakuisen kiinankaalin kustannuksella.

Suositukset aikaisuusryhmittelyn mukaisesti:

Osittain jako varhais- ja kesälajikkeisiin on liukuva ja paljon riippuu myös viljelytekniikasta, millaiseksi lopullinen kasvuaika muodostuu.

Vuosina 1990-91 tehtyjen viimeisten niin sanottujen virallisten avomaan vihannesten lajikekokeiden (koepaikkoina Piikkiö, Pälkäne, Ruukki ja Rovaniemi) perusteella annettiin SF-suositus vuonna 1993 lajikkeille Benson F1 BZ, Parel F1 BZ ja Speedon F1 NiZ.

1) Varhaislajikkeet

Näistä varhaisviljelyyn soveltuvia on Benson F1, joka on Golden Acre -tyyppinen aikainen hybridi, joka soveltuu hyvin harson alla viljeltäväksi ja myös Parel-lajike on yleistynyt. Se on ohutlehtinen ja tiukkakeräinen noin viikkoa Elisaa myöhäisempi, noin 60 vuorokauden lajike, jonka kenttäkestävyys on ollut hyvä. Myös Speedonia on viljelty melko runsaasti.

Varhaislajikkeista ”Golden Acre”-lajike lienee vanhimpia vielä käytössä olevia lajikkeita. Se on avopölytteinen ja hyvänmakuinen noin 55 vuorokauden lajike, jolla kuitenkin on voimakkaampi halkeamistaipumus pellolla kuin uudemmilla tulokkailla. Se on jäämässä pois ammattiviljelystä ja sitä suositellaan enää etupäässä taimimyyntiin. Golden Acre-lajikkeesta on kuitenkin olemassa erilaisia kantoja, joista EGA -merkinnällä varustettu on aikaisin kanta. Aikaisuus on edelleen lajikkeen paras valtti.

Elisa F1 on Sakatan siemenjalostajan japanilainen melko uusi lajike, jonka viljely on nopeasti lisääntynyt. Muita varhaisviljelyyn suositeltavia ovat muun muassa Speedon F1, Parel F1, Chessma F1, Patron F1, Balbro F1, Compactor F1, Nozomi F1, Luna F1, Regalia F1, Amukos F1, Montreal F1, Resistor F1 Delphi F1, Altes F1.

Delphi F1 on ollut laadukas tuorelajike, joka on muutaman päivän Chessmaa myöhäisempi. Edellä mainituista koelajikkeista Lunan kasvuaika on ollut Hämeessä noin 65 vuorokautta ja Montreal-lajikkeen ja Nozomin 75 vuorokautta. Chessma F1 on pyöreä, tummanvihreäkeräinen lajike, jolla on hyvä kenttäkestävyys. Kasvuaika on noin 50-55 vuorokautta.

2) Kesälajikkeet

Kesälajikkeista viljellään edelleen suhteellisen kauan markkinoilla olleita tasalaatuisia Farao F1- ja Atleta F1- lajikkeita, joista jälkimmäistä on käytetty myös aikaisena käärylekaalina. Faraon ja Atletan kasvuaika on ollut noin 65-70 vuorokautta ja paino keskimäärin hiukan Faraota suurempi, noin 1,3 kiloa.

Edellä mainittujen lajikkeiden lisäksi enemmän tai vähemmän viljeltyjä lajikkeita on lukuisa joukko, joista mainittakoon muun muassa Combinor F1, Alladin F1, Augustor F1, Balbro F1, Tougma F1, Clarion F1 ja Estron F1, Adema F1 ja Almanac F1. Almanac F1 on suurikokoinen, litteäkeräinen teollisuuskaali hapankaalituotantoon elokuun lopun-syyskuun alun sadonkorjuuseen.

Suhteellisen uusia Bejo Zadenin salaattikesäkaaleja ovat muun muassa suurikeräiset, Fieldforce F1 ja Fieldgoal F1. Kesälajikkeita ei suositella varastoitaviksi.

Suippokaaleista voi kesälajikkeeksi luokitella Duchy F1:n, jonka kasvuaika on 60-70 vuorokautta. Lajike kestää myös lyhytaikaista varastointia. Pointma F1 ja Clarinet F1 ovat uutuuksia, joista ei ole vielä laajemmin viljelykokemuksia käytettävissä.

3) Syyslajikkeet

Syyslajikkeista viljellään edelleen runsaasti varmaa ja laadukasta Castelloa. Castello F1 on osoittautunut hyvin viljelyvarmaksi ja erittäin hyvin pellolla kestäväksi lajikkeeksi, joka on ilmeisesti kovan pintarakenteensa ansiosta myös tuholaiskestävyytensä puolesta onnistunut jaloste. Castello-istutusten taimitiheyttä muuttamalla pystytään säätelemään keränkokoa, mutta yleensä lajike ei kasva 2,5 kiloa suuremmaksi. Koekentillä on noin 20.5. istutettu Castello valmistunut yleensä elokuun toiselta viikolta alkaen, 85-90 vuorokauden kuluttua istutuksesta.

Apex F1 on hiukan Castelloa myöhäisempi, kun taas Destiny F1 on osoittautunut Castelloa aikaisemmaksi. Eton F1 on aika hyvin varastointia kestävä syyslajike, jonka viljelyä voi suositella pohjoisemmaksi, missä kasvukauden pituus rajoittaa talvilajikkeiden viljelyä. Se on etelämpänä myös tuoremyyntitarkoituksiin sopivankokoinen 1-1,5 kilon painoinen tiheäistutukseen käyvä lajike, joka vaatii noin viikon Castelloa pidemmän kasvuajan. Pelion F1 on uusi Castello-tyyppinen lajike syystuotantoon.

Tougma F1 on uusi loppukesän-syyskaali, joka valmistuu ennen Castelloa. Muita syyslajikkeita ovat esimerkiksi Marcello F1, Cortina F1 ja Junior F1.

Erdeno F1 – ja Krautman F1 -lajikkeita, jotka ovat Castelloa myöhäisempiä, on viljelty lähinnä hapankaalin raaka-aineeksi ja Erdenoa F1 ja Gladiatoria F1 taas käärylekaaliksi. Erdeno on Pohjoismaissa hyvin suosittu suurikokoiseksi kasvava, tummanvihreä ja tiiviskeräinen lajike, jonka kasvuaika on noin 110-120 vuorokautta. Se on teollisuuden päälajike käärylekaaliksi. Käärylekaalin paino ei saa ylittää 3 kiloa ja kuutiopaino ei saa olla ylittää 400 kiloa. Jos kerät ovat kerineet liian tiukoiksi lehdet rikkoutuvat helposti käsittelyvaiheessa. Teollisuuskaalin kokoluokittelussa I luokan kerän halkaisija on 15-22 senttiä ja II luokan 22-25 senttiä.

Rinda F1 lajike valmistuu elokuun loppupuolella tai syyskuussa. Sitä käytetään Erdenon tapaan hapankaalin raaka-aineeksi alkusyksystä. Kerät voivat olla hyvinkin suuria, lähes 4-5 kiloa. Hapankaalin raaka-aineeksi käytetään jonkin verran myös Burton F1 -lajiketta.

Uutuuksista mainittakoon vielä muun muassa Custodian F1 ja Polaris F1, joista on jo laajempaa kokemusta. Esimerkiksi Polariksen kasvuaika on Pälkäneellä ollut noin 95 vuorokautta ja Custodianin noin kaksi viikkoa pidempi.

Useita näistä lajikkeita voidaan varastoida 2-3 kuukautta, Custodiania jopa pitkälle kevääseen asti.

4) Talvilajikkeet

Talvilajikkeet ovat lähinnä varastokaaleja, mutta esimerkiksi yleisintä Lennox-lajiketta käytetään kevääseen asti salaattikaalina hyvän säilyvyytensä vuoksi, vaikka sen kerä onkin erittäin kova.

Lennox-lajike on edelleen varastokaalien ylivoimainen ykkönen. Sen osuus siemenkaupasta on arviolta noin 80-90 prosenttia. Pohjoisempana Suomessa viljellään varastoon myös Castelloa ja Etonia, jotka ehtivät siellä valmistua paremmin kuin varsinaiset talvilajikkeet. Etonin kasvuaika on noin 115 vuorokauden tienoilla. Lennoxin kasvuaika muodostuu helposti 140-145 vuorokaudeksi, joka on pohjoisessa viljeltäväksi liian pitkä. Mikäli suurikokoinen, melko vaalealehtinen Lennox istutetaan liian tiheään, saattaa käydä niin, että lajike ei ehdi etelässäkään joka kesä muodostaa valmista kerää, vaan se jää muodoltaan enemmän tai vähemmän pitkänpyöreäksi. Mikäli riviväli on 50-60 senttiä on taimiväliksi sopiva etäisyys 60-70 senttiä. Hehtaarilla riittävä taimimäärä on noin 25-30 000 kappaletta.

Lennoxia myöhäisempi pyöreämuotoinen Bartolo-lajike vaatii niin pitkän kasvuajan, että se on usein jäänyt meillä keskenkasvuiseksi, joten sen viljely on vähentynyt. Bartolo on kuitenkin Hollannissa ehkä suosituin keräkaali varastokaaliksi.

Muita varastoitavia keräkaalilajikkeita ovat ovat muun muassa Scandic F1, Scanbo F1, Strukton F1, Caid F1, Kalorama F1, Drago F1, Ancoma F1, Avalon F1, Hamilton F1 ja Bingo F1. Keräkaali Kronos F1 on myöhäinen, suurisatoinen uutuus, joka tulee kokeisiin vuonna 2000.

Struktonin kasvuaika oli Hämeen tutkimusaseman kokeissa noin 120 vuorokautta istutuksesta eli samaa luokkaa Scanbo- ja Scandic-lajikkeiden kanssa, mutta kerät ovat jälkimmäisiä suurempia ja noin 2,5 kiloa painavia.