Kasviksista aterian perusta

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa.

– Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara.

Suosituksia havainnollistavassa ruokakolmiossa levein alaosa on vaihtunut. Nyt siinä ovat vihannekset, marjat ja hedelmät, kun aiemmassa ruokakolmiossa perustana olivat leivät, puurot ja muut viljatuotteet. Perunan käytön suositellaan pysyvän nykyisellä tasolla.

– Vaaleat viljavalmisteet kehotetaan vaihtamaan täysjyväviljavalmisteisiin. Suositusten mukainen ruokavalio on ympäristömyönteinen ja kasvikset sopivat kestävän kehityksen maailmaan, toteaa pääsihteeri Kara.

Eniten huomiota on herättänyt punaisen lihan ja lihavalmisteiden rajoittaminen.

Terveellisyys suositusten perusteena

Suomalaisissa suosituksissa suolan määrä on vedetty pienemmäksi kuin pohjoismaisissa suosituksissa.

– Kiitos elintarviketeollisuuden Suomessa suolan käyttö on vähentynyt nopeassa tahdissa alle muiden Pohjoismaiden. Vieläkin 75–80 prosenttia suolan saannista tulee teollisista valmisteista ja kodin ulkopuolisesta aterioinnista. Teollisuudella on edelleen tsemppaamista suolan vähentämiseksi, mutta makkaroita ei kuitenkaan voi tehdä ilman suolaa, ymmärtää Kara.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana on kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäseninä on ravitsemusasiantuntijoita ja myös kaupan, elintarviketeollisuuden ja maatalouden edustajia.

– Tiukkoja keskusteluja suosituksista käytiin, mutta etujärjestöt eivät vaikuttaneet neuvottelukunnan linjaan ja suositukset annettiin yksinomaan terveysperustein. Toki suomalainen ruokakulttuuri otettiin huomioon, vakuuttaa pääsihteeri Raija Kara ja jatkaa, että jokaisessa maassa sovelletaan tutkimustietoa.

– On arvo sinänsä, että alkutuottajat ja elintarviketeollisuus keskustelevat asiantuntijoiden kanssa samassa pöydässä. Monissa muissa maissa ei tähän pystytä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!