Uusi tuholainen uhkaa Pietarista

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Saarnenjalosoukko on lehtipuita tuhoava kovakuoriainen, joka on levinnyt Aasiasta Venäjän länsiosaan nopeasti viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2020 tämä karanteenituhooja löydettiin Pietarista, jonne se oli todennäköisesti päätynyt liikenteen, puutavaran tai kasvien mukana. Leviäminen edelleen Suomeen on mahdollista joko samalla tavalla kulkeutumalla tai luontaisesti.

Saarnenjalosoukon toukka ja toukkapurua. Kuva Daniel A. Herms, The Ohio State University / EPPO.

Aikuinen saarnenjalosoukko.Kuva Daniel A. Herms, The Ohio State University / EPPO.

Ruokavirasto pyrkii estämään saarnenjalosoukon leviämistä, ja pyytää viheralueilla työskenteleviä tarkkailemaan saarnia ja muita isäntäkasveja (jalopähkinät, siipipähkinät) saarnenjalosoukkoon viittaavien vioitusten ja kuoriaishavaintojen varalta, ja ilmoittamaan niistä osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi (valokuva liitteeksi).

Riskialueena on erityisesti Kaakkois-Suomi, mutta kuoriainen voi päätyä muuallekin ihmisen avustamana. Merkkejä saarnenjalosoukosta ovat: puunkuoren halkeilu, irtoaminen ja nauhaspagettimaiset toukkakäytävät pintapuussa, D:n malliset 3-4 mm mittaiset ulostuloreiät kuoressa sekä lisäversot rungon alaosassa. Muutkin kasvintuhoojat kuten saarnensurma tappavat saarnia, mutta vain saarnenjalosoukko tekee niihin D-kirjaimen muotoisia ulostuloreikiä ja nauhaspagettimaisia toukkakäytäviä.

Saarnenjalosoukkoa pidetään merkittävänä uhkana koko Euroopan saarnille. Sen toukat vioittavat isäntäkasveja kaivamalla käytäviä kuoren alle. Tämä aiheuttaa oksien kuivumista ja usein koko puu kuolee. Lajia ei pysty erottamaan muista jalosoukoista silmävaraisesti, vaan tunnistus tehdään aina laboratoriossa.

Saarnenjalosoukko pystyy leviämään luontaisesti lentämällä pitkiäkin matkoja. Tämänhetkisen tiedon mukaan se ei ole kuitenkaan viime vuosina levinnyt venäläisestä Tverin kaupungista pohjoiseen. Pietariin saarnenjalosoukko oli todennäköisesti päätynyt liikenteen, puutavaran tai kasvien mukana, ja tällä hetkellä tätä pidetään todennäköisimpänä leviämistapana myös Suomeen.

Saarnenjalosoukon D-muotoisia ulostuloreikiä. Huom. koko vain 3-4 mm. Kuva: Eduard Jendek (EPPO).

Saarnenjalosoukon toukkakäytäviä puun kuoren alla. Kuva: Eduard Jendek (EPPO)

Ruokavirasto kartoittaa saarnenjalosoukon esiintymistä erityisesti Kaakkois-Suomessa feromonipyydysten ja silmävaraisten kartoitusten avulla. Jos saarnenjalosoukkoja löydetään, Ruokavirasto määrää toimenpiteet tuhoojan hävittämiseksi.

Taimitarhojen kannattaa huomioida, että saarnenjalosoukkoesiintymän ympärille tulee säteeltään 100 km laajuinen puskurialue, jolta saarnien, jalopähkinöiden ja siipipähkinöiden siirtäminen on kiellettyä. Tällä hetkellä Pietarin esiintymän puskurialue jää Venäjän puolelle.
Lisätietoa Ruokaviraston sivuilta.

 

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!