Hellekesän vitsaukset kasaavat uhkia kasvintuotannolle

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Pitkä hellekausi ja kuivuus ovat vaikuttaneet myös kasvintuhoojiin, joista toiset ovat lisääntyneet ja toiset vähentyneet. Hankalinta viljelijöille on tuhoojien ennakoimattomuus, mikä onneksi on toistaiseksi aiheuttanut vain paikallisia ongelmia. Sitä enemmän on pelättävissä ongelmia loppukesän tuotannossa ja varastovihannesten säilyvyyden heikentymistä.

Tuhohyönteiset ja –punkit lisääntyvät sitä nopeammin, mitä korkeampi on lämpötila. Vaikka kirvoja näkyi alkukesällä runsaasti luonnonkasveissa, ei tuholaiset ole aiheuttaneet yleisesti tavallista suurempia tuhoja tai torjuntatöitä. Ehkäpä luonnon omat torjuntaeliöt kuten petohyönteiset ja loiset ovat myös lisääntyneet. Kuiva ilmasto on pitänyt myös hometaudit kurissa. Paikoin ovat rajut ukkossateet lisänneet fyysisten haittojen ohella kasvinsuojelullisia ongelmia.

Marjoilla vähän näkyviä tuhoja

Marjakasveilla ei ole pääsääntöisesti havaittu tuhoeläinten vioituksia normaalia enemmän.

– Meillä tuhoeläimiä ei ole näkynyt normaalista poikkeavia määriä, raportoi viljelijä ja neuvoja Ismo Ruutiainen Kiteeltä. Marjanviljelijöillä on nyt vuoden kiireisimmät ajat, joten havainnointikin voi jäädä vähemmälle. Meillä käytettiin viime vuonna punkkien torjuntaan biologisia eliöitä, jotka ovat voineet pudottaa tuhoeläin kannan hyvin pieneksi tai sitten alkutalven kovat pakkaset ennen lumen tuloa ovat toimineet luonnollisena torjuntana.

Monivuotisille marjakasvustoille helle voi aiheuttaa tuhoeläinten kohdalla jälkivaikutuksia, kun jotkut harvoin tuhoja aiheuttaneet eliöt saattavat lisääntyä haitallisesti. Satokauden loputtua marjanviljelijän on syytä syynätä kasvustot tavallista huolellisemmin, etteivät odottamattomat vieraat yllätä.

– Tautien kohdalla kuivat helleilmat ovat jopa vähentäneet torjuntatarvetta, jatkaa Ismo Ruutiainen. Varsinkin pahin tauti eli harmaahome on pysynyt poissa kuivilta pelloilta.

Mansikalla ei muuallakaan näytä esiintyneen vakavia tauti- tai tuholaisongelmia, mutta oireita on esiintynyt luonnosta tulleiden satunnaisten tuholaisten runsastumisista.

– Jonkin verran mansikan lehtiä ovat vioittaneet ennen melko vähän viljelmillä esiintyneet tuholaiset, onpa jossain ”matoja” löytynyt itse marjoista, toteaa konsulentti Jorma Jokela. Satunnaiset tuholaiset tuskin missään jäävät pysyväksi riesaksi, sitä vastoin erilaiset juuristotaudit voivat heikentää kasvustoja pidemmäksikin ajaksi.

– Mansikkakasvustot ovat meillä säilyneet kohtuullisen terveinä, vakuuttaa myös Jari Suominen Järvenkylän puutarhalta Sauvossa, suurin ongelma on vadelmalla vihannespunkista, joka tänä vuonna on lisääntynyt poimintakauden alkaessa lähes räjähdyksen omaisesti.

Sadonkorjuun aikana Järvenkylässä punkkia on torjuttu alkoholipohjaisella Boosterilla, joka tukahduttaa fyysisesti ihon läpi hengittäviä punkkeja ja hyönteisiä.

Omenilla normaalia vähemmän tuhoja

Helteen tuoma stressi ei ainakaan vielä näy omenapuilla kasvintuhoojien tuhoina. Kuumat ilmat ovat jopa vähentäneet ruven torjuntaa, kun itiöiden lentoaika on lyhentynyt. Kirvoja on esiintynyt, mutta ehkä edellisten vuosien runsaahkot esiintymät ovat kasvattaneet myös kirvoja syövien ja loisivien eliöiden määriä. Punkin torjunta on jo aiemmin vähentynyt integroidun torjunnan kautta, missä on mm. luovuttu luontaisille torjuntaeliöille vaarallisten pyretroidien käytöstä.

– Tänä vuonna ei todennäköisesti tarvitse ruiskuttaa juuri lainkaan pihlajanmarkakoita vastaan, kun sen luontainen isäntäkasvi eli pihlaja kukki runsaasti, päättelee konsulentti Jorma Jokela. Tämä taas auttaa luontaisia torjuntaeliöitä hoitamaan kirvojen, punkkien ja muiden pientuholaisten tuhot kurissa.

– Niillä hedelmätarhoilla tai –lohkoilla, joilla joudutaan tekemään hyönteisruiskutuksi, on kuitenkin syytä tarkkailla punkkien esiintymistä, etteivät ne pääse varkain leviämään ns pesäkepuista laajemmalle, varoittaa Jorma Jokela varmuuden vuoksi.

Perunalla rauhallista

Perunapelloillakaan ei ole yleensä tarvinnut liikkua normaalia enemmän kasvinsuojelutoimissa. Rupea on kuivissa pelloissa esiintynyt tavallista enemmän, mutta lähes kaikilla ammattiviljelmillä se on pystytty pitämään aisoissa lisääntyneellä kastelulla mukulan muodostuksen alkaessa kesäkuussa.

– Ruttoa on esiintynyt tavallista aikaisemmin alueilla, missä on esiintynyt korkean lämmön ohella runsaasti ukkoskuuroja, arvelee perunaneuvoja Seppo Saari Isojoelta. Jos ja kun sateet tästä lisääntyvät ruton torjunnan aloituksessa on oltava ripeä, ettei tilanne karkaa käsistä. Ruttopainetta tulee lisäämään myös kotipalstoilta leviävät normaalia suuremmat ruttoitiömäärät.

Hyvä hygienia eli puhtaan sertifioidun siemenen ja järjestelmällisen viljelykierron käyttäminen riittävät useimmilla perunaviljelmillä pitämään muut taudit kurissa. Pieni varaus on kuitenkin jätettävä maalevintäisten tautien kohdalla, jotka saattavat jättää mukuloihin piilosaastuntoja. Ne näkyvät aikoinaan heikkona varastokestävyytenä, minkä vuoksi nostoerien kuntoa on tarkkailtava tavallista enemmän ainakin syystalven ajan, jotta heikoimmat erät saadaan myyntiin ennen suuria varastotuhoja.

Vihanneksilla tuhoeläimiä vaihtelevasti

Lämmin kesä ei ole vihanneksillakaan tuonut laajoja tuhoeläin tuhoja, mutta paikoin on ollut tavallista enemmän joitain tuholaisia.

– Meillä on kaalikärpästen lentoaika ollut normaalia pidempi, vaikka kuuman ilman vuoksi sen olisi pitänyt tiivistyä, ihmettelee Pauli Lindström Vantaalta. Tähän asti meillä on tavattu vain pientä kaalikärpästä, mutta ehkä nyt on tullut riesaksi myös iso kaalikärpänen. Kaalikoi saapui heinäkuun puolivälissä, mutta ei mitenkään valtavina määrinä, hän jatkaa.

– Juurikasveillakaan tuholaisia ei ole esiintynyt tavallista runsaammin, vakuuttaa Juurestuottajien puheenjohtaja Erkki Isokaski Honkajoelta. Ainakin meidän lanttu- ja naurispelloilla on ollut rauhallista.

Avomaankurkulla esiintyi pari vuotta sitten runsaasti vihannespunkkia, mutta ainakaan vielä punkki ei ole näyttäytynyt kurkkupelloilla. Ehkä pari vuotta sitten opittiin huolehtimaan paremmin taimihuoneiden ja kastelutippujen puhtaudesta tai punkkien luontaisten vihollisten lisääntyminen vaikuttaa vielä.

Herkkäjuurisilla vihanneksilla tautiongelmia

Kaalien ja muiden ristikukkaisten kasvien pahin tauti, möhöjuuri ei aiheuta juuri lainkaan tuhoja, mutta pienalaiset rajut ukkosateet voivat aiheuttaa paikallisia ongelmia.

– Joillakin viljelmillä rankkasateiden tiivistämissä, märissä ja lämpimissä maissa on möhöjuuri levinnyt erittäin nopeasti, välittää Pauli Lindström viljelijäkollegoilta saamia kokemuksia.

Avomaankurkkua vaivaavat monenlaiset taudit, mutta niitäkään ei vielä ole näkynyt.

– Kurkkukasvustoissa ei ole näkynyt vielä härmää, vaikka sitä luonnonkasveissa onkin runsaasti, toteaa paimiolainen Esko Holma. Kaikki merkit antavat odottaa, että kurkulle tuhoisa lehtihome voi tulla tänä vuonna normaalia aikaisemmin, minkä vuoksi olemme jo aloittaneet ennakkotorjunnan.

Avomaankurkun lehtihometta vastaan ennakkoon käytettävä systeeminen Amistar torjuu myös erilaisia laikkutauteja. Sadonkorjuun lähestyessä otetaan käyttöön kosketusvaikutteinen, lyhyen varoajan omaava Ranman.

– Me sekoitamme Ranmanin joukkoon lehtilannoitteena myytyä Kemfosia, kertoo Esko Holma. Se muuttaa lehden pinnan pH-tasoa niin, etteivät lehtihomeen itiöt idä siinä.

Herneellä on todettu aiemminkin, että helleilmoilla vakavat juuristotaudit lisääntyvät. Ja niin on käynyt tänäkin vuonna.

– Meillä ja muillakin täällä Sauvon alueella herneillä on esiintynyt kasvua heikentäviä Fusarium-sieniä ja ehkä muitakin juuristotauteja, kertoo Jari Suominen. Helteen ohella juuristotauteja on lisännyt lumisen talven seurauksena kylvöt hyvin märkiin maihin, jopa 10 vuoden kierrossa olleeseen lohkoon on tautia ilmaantunut.

Jari Suominen odottaa nyt, että ns. biofungisidien viljelyllä herneelläkin saataisiin juuristotaudit kuriin. Biofungisideja saadaan viljelemällä sinappia viherlannoituksena niin, että kasvusto murskataan ennen siemennysvaihetta, muokataan maahan ja tiivistetään jyräämällä eteeristen kaasujen maassa pysymiseksi. Sinappikaasut tuhoavat sienirihmastoja, ankeroisia ja itäviä siemeniä.

– Varhaisille herneille sinapin voi kylvää heti sadonkorjuun jälkeen, koska kasvuston määrä ehtii vielä samana vuonna riittävän suureksi, kaavailee Jari Suominen mahdollisuuksia uuteen käytäntöön siirtymistä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!