Tapio Knuuttila: Frex-tuotteet ovat vastaus Suomen hiilinegatiiviselle maataloustuotannolle

Suomalaiset Frex-tuotteet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta keittiö- ja ravintola-alan ammattilaisten joukossa. Frex on mullistamassa koko perunoiden ja muiden juuresten sekä kananmunien tuotannon. Frex-alkutuotteiden ylivertainen maku ja rakenne sekä korkeat ravintoarvot syntyvät terveestä ja elävästä maaperästä. Lisäksi juurekset tuotetaan hiilinegatiivisesti.

Tapio Knuuttilan haastattelu Frex-perunoista on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 2/2020.

Monet Euroopan ja Suomen Michelin-tähtikokit ovat ottaneet omakseen Frex-tuotteet. Suomessa tuotetut perunat, kananmunat ja nyt uusina tuotteina punajuuret viedään lähes käsistä.

Tämän päivän huipputeknologia mahdollistaa tuotantotavan, joka ottaa vauhtia vuosikymmenten takaa. Frex-tuotteiden ylivertainen maku ja rakenne sekä korkeat ravintoarvot syntyvät terveestä ja elävästä maaperästä.

Frexissä maaperää uudistetaan vuoroviljelyllä ja ns. peitekasveilla, joiden avulla ravinnetasapainoa säädellään: kaksi vuotta maaperän hoitoa, kaksi vuotta viljelyä.Tuloksena on tuotantotavan hiilinegatiivisuus, joka mahdollistaisi viljelijöiden osallistumisen päästökauppaan.

Suomen maatalouden siirtyminen samaan tuotantotapaan, jolla Frex-juurekset tuotetaan,  ratkaisisi nopeutetusti Suomen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen vuoteen 2050 mennessä.

Frex-juuresten tuotantotapa sitoo tutkitusti hiiltä maaperään

Frex-menetelmän mukainen perunoiden viljely on tuottanut maaperän hiilensidonnasta innostavia mittaustuloksia. Frex-brändin omistaa ja tuotteiden kehittämisestä vastaa suomalainen kasvuyritys Skabam Oy.

– Meillä on mittausdataa ja statistiikkaa peltojen ravinnepitoisuuksien lisäksi myös maaperän hiilen sitomiskyvystä. Jatkossa teemme mittauksia yhä tarkemmin, sillä tulokset ovat jo nyt pysäyttäviä, Skabam Oy:n Tapio Knuuttila kertoo.

Maaperän orgaaninen aines on noussut Frex-juuresten viljelyssä kolmen vuoden mittausjaksossa vakuuttavasti. Kyse on lupauksesta, että oikea viljelytapa sitoo ilmakehän hiilidioksidin peltoon tavalla, joka muuttaa viljelyn ongelmasta ratkaisijaksi.

On selvää, että nykyinen luonnonvarojen hyödyntäminen on ilmastonmuutoksen sekä lajikadon torjumisen näkökulmasta tiensä päässä. Suomen kannalta ratkaisu voisi olla maataloudessa. Mikäli Suomen 2,5 miljoonalla peltohehtaarilla tehtäisiin sama, maamme vuotuiset 44 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin sitoa maaperään valitsemalla Frex-juuresten viljelytapa.

– Jos siirtyisimme samaan tuotantotapaan, jolla Frex-juurekset tuotetaan, Suomen virallinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä voitaisiin aikaistaa ja samalla vuoden 2050 tavoite hiilinegatiivisuudesta täyttyisi jo aiemmin, Knuuttila väläyttää.

Jos tähän mentäisiin, ongelmaksi mielletty Suomen maatalous olisi osa ratkaisua tavalla, jossa maamme muuttuisi päästöoikeuksien myyjäksi EU-tasolla.

– Se, minkä perunan kuluttaja tai kokki valitsee koti- tai ravintolalautaselle, ei ole yhdentekevää. Oikean valinnan lisäksi saa vielä terveyttä tukevat korkeat ravintoarvot sekä huippumaun, Pia Tapio-Knuuttila tähdentää.

Frex-perunat ovat kärkituote

Asiantuntijoiden mukaan maatalouden ja ihmisen toiminnan aiheuttama lajikato on jopa ilmastonmuutosta vakavampi ilmiö. Skabam Oy:n missiona on yhdistää tuotantomenetelmien ja lopputuotteiden ympäristöystävällisyys, maaperän ja eläinten hyvinvointi, korkeat ravintoarvot ja paras mahdollinen raaka-aineen ominaismaku.

Periaate koskee tietenkin myös Frex-perunoita ja uutuustuotetta punajuurta. Hyvän ruoan rakastajien ja Michelin-tähtikokkien niin Suomessa kuin Keski-Euroopassa käyttämät Frex-perunat ovat tällä hetkellä Skabam Oy:n päätuote.

– On hyvä muistaa, että Frex ei ole perunalajike, vaan perinteisten viljelymenetelmien, maaperän parantamisen, hiilinielun ja huipputeknologian analytiikan yhdistävä tuotantotapa, jonka laajempi käyttöönotto muuttaisi koko maanviljelyn luonteen ilmastohaitasta ilmastohyödyksi, sanoo Tapio Knuuttila.

– Frex-perunoiden tuotantotapa on osoittanut, että perinteisten viljelytapojen, maan parantamisen ja teknologian yhdistäminen maaperän uudistamiseksi sitoo ilmakehän hiiltä enemmän kuin on oletettu – jopa ratkaisuksi asti.