Puutarha-alan ammattilaiset ja harrastajat ovat yhä kiinnostuneempia istuttamaan persikoita ja aprikooseja. Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa näiden kivellisten hedelmien viljelyn eteläisen Suomen lämpimillä kasvupaikoilla. Kesäkuun alussa Kaarinassa sijaistevan puutarhaoppilaitoksen maille istutettiin näistä etelän hedelmistä havaintotarha.
Lounais-Suomen puutarhaperinneyhdistys ja Livian puutarhaoppilaitos päättivät istuttaa yhteisvoimin persikoita ja aprikooseja Tuorlan oppilaitoksen alueella. Otamme ne osaksi opetusta niin, että oppilaat pääsevät omenan ohella tutustumaan näiden lämpimämmän ilmastonalueen hedelmäpuihin, kertoo Jaana Jaakola-Joento Ammattiopisto Liviasta. Suojaisa eteläinen rinne lähellä merta toimii ainakin mikroilmaston puolesta otollisena kasvupaikkana, hän jatkaa.
Oman maan makeat
Puutarhaperinnenyhdistyksen puuhamies Gunnar Hiippavuori kertoo, että muutamalla ammattipuutarhalla on onnistuttu kasvattamaan persikoita kokeilumielessä. Kypsien hedelmien, maku ja makeus ovat erinomaisia. Hän kertoo, että makuun vaikuttaa luonnollisesti se, että hedelmiä ei korjata raakoina, vaan ne saavat kypsyä rauhassa puussa, hän jatkaa.
Etelä-Suomen harrastajilla on jo vuoisen kokemuksia näiden Prunus-sukuun kuuluvien hedelmien viljelystä. Ovathan ne kauniita pikkupuinakin, mutta sato kiinnostaa luonnollisesti kaikkia vakuuttavat harrastajat. Tuorlassa pyritään selvittämään erityisesti istutettujen lajikkeiden ominaisuuksia ja talvehtimista.
Persikkalajikkeiksi on valikoitu balttialainen´Riga´ ja yhdysvaltalainen ´Frost´, joiden molempien talvenkestävyys on hyvä. Early Orange -aprikoosi valikoitui istutettavaksi myös makunsa ja talvenkestävyytensä puolesta. Virallinen kasvuvyöhyke näille on 1 eli lounainen rannikko- ja saaristoalue, mutta nykyisin viljely voi onnistua jopa 2-vyökkeellä hyvissä oloissa.
Pituus ja lämpösumma ratkaisevat
Aurinkoisuus, kasvukauden pituus ja lämpösumman kertymä kasvukaudella ovat olennaisia näiden puiden menestymisen kannalta. Puut kasvavat meillä joka tapauksessa ääriolosuhteissa, maailman pohjoisimmassa maassa. Syksyn pituudellakin on merkitystä, sillä viime talven kireät pakkasetkaan eivät tappaneet näitä kasveja, koska ne olivat ehtineet tuleentua syksyllä hyvin.
Aprikooseja ja persikoita on viljely Suomessa kartanoiden kasvihuoneissa jo pari sataa vuotta sitten. 2000-luvulla lämmenneet keväät ja syksyt ovat mahdollistaneet näiden kasvien menestymisen myös avomaalla. Onnistuakseen kasvupaikan mikroilmaston pitää olla lämmin. Taimet on hyvä istuttaa läpäisevään puutarhamaahan mielellään eteläiselle rinteelle vesistöjen lähelle, jolloin syksyn ovat riittävän pitkiä. Kasvit istutetaan kohopenkkiin, jotta talvella jäätyvä vesi ei vaurioita niiden juuristoa, vaan vesi valuu pois kasvin tyveltä.
