Suomessa on ensimmäisenä maailmassa ratkaistu otsonin käyttömenetelmiä kasvinsuojelussa. Otsonivesi on haitaton torjuntamenetelmä, sillä otsoni hajoaa hapeksi. Lue artikkeli Puutarha-Sanomat -lehden numerosta 6/2021. Katso video otsonivedestä ja muista Tahvosen tutkimuksista.
PUUTARHA-SANOMAT: KAARINA
Professori emeritus Risto Tahvonen on saanut eläkkeellä tehdä tutkimustyötä ilman hallinnon rutiineja ja esimiehen murheita. Tahvonen johti Luken, silloisen MTT:n, puutarhatutkimusta Piikkiössä vuodesta 1995 lähtien ja eläkkeelle hän jäi vuonna 2012. Tämän jälkeen hänen merkittävimmät tutkimuskohteensa ovat olleet rahkasammaleen käyttö kasvualustana ja otsoniveden käyttömenetelmien kehittäminen puutarhakasvien kasvinsuojeluun.
– Otsoniveden vaikutusmekanismia kasvitauteihin ja tuholaisiin ei ole aiemmin selvitetty. Olenkin tehnyt työtä hyvin innostuneesti. Takana on valvottuja öitä ja aamuisia elämyksiä, kun asiat ovat minulle valjenneet, naurahtaa Risto.
– Kymmenen vuoden kuluttua otsoniveden käyttö kasvinsuojelussa on uusi normaali. Se korvaa merkittävän osan kemiallisista kasvinsuojeluaineista, mutta se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Lue artikkeli numerosta 6/2021 (Puutarha-Sanomien tilaajille koko 170 lehden arkisto on ilmainen, muille 5 €/lehti)
Kun Risto Tahvonen jäi eläkkeelle 2012, julkaisi Puutarha-Sanomat hänen ”testamenttinsa” numeroissa 8/2012 (avomaaviljelijöille) ja 9/2012 (kasvihuoneviljelijöille).
Alla on linkkejä videoihin.
Jakojuuriviljely ei ole siirtynyt käytäntöön, vaikka se voitaisiin toteuttaa vähin kustannuksin nykyaikaisessa kasvihuoneessa. Osa juurista on laimeassa liuoksessa, mikä turvaa kasvin vedensaannin. Tutkimusten mukaan sadonlisäys olisi kesällä 20 prosenttia ja vuositasolla 10 prosenttia.
Puutarha-Sanomat julkaisi ”Suomi on valoviljelyn kärkimaa”-artikkelin yhteydessä (nro 9/2012) myös Risto Tahvosen haastatteluvideon ”Elävän sammaleen käytöstä kasvualustana”. Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 10/2018 on julkaistu
Risto Tahvonen esitteli 2012 MTT:n tutkimuskasvihuoneen uuden vesiverhojäähdytysjärjestelmän. Novarbo on kehittänyt sen kaupalliseksi tuotteeksi.
Avomaaviljelyn tutkimustulosten helmiä
Puutarha-Sanomien numerossa 3/2009 oli artikkeli MTT:n Piikkiön tutkimuksista otsakkeella ”Puutarhatutkimus parantaa kilpailukykyä”. Siinä artikkelissa kerrottiin suljetusta kasvihuoneesta ja vesiverhojäähdytyksestä. Artikkelissa esiteltiin mm. kestoturvealustaa leikkokukille, ruvenkestäviä omenalajikkeita ja MTT:n uusia mansikkalajikkeita, FinE-taimia, geenivarojen säilyttämistä sekä porkkanan kalsiumlannoituksen vaikutusta makuun.
Puutarha-Sanomien numerossa 8/2012 on Tahvosen ”testamentin” ensimmäinen osa ”Puutarhatutkimukseen panostus kannattaa”. Siinä hän kertoo mm. Punahilkka- herukkalajikkeesta, josta video on alla
HML:n 70-vuotisjuhlaseminaarissa Risto Tahvonen visioi mansikan ympärivuotisesta tuotannosta monikerrosviljelynä ledien alla. Tällöin hehtaarin tuotto olisi 800 tonnia eli 80 kiloa neliöltä. Lue artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 1/2017.
Piikkiön laitoksen täyttäessä 80 vuotta oli Puutarha-Sanomien numerossa 9/2007 Tahvosen haastattelu Pikkiön tutkimuksista. Juhlaseminaarista julkaistiin numerossa 10/2007 ”Vireä 80-vuotias” -artikkeli, jossa kerrottiin mm. mansikan olevan vesikasvi, kun kastelulla saatiin satotaso nostettua 40 tonniin. Silloin tavoitteeksi asetettiin 200 kilon neliösato kurkulla ja LED-valojen käyttöä tutkittiin.
Puutarha-Sanomien numerossa 10/2006 MTT suositti ”Kuluttajille punaisia omenoita”. Artikkelissa kerrotaan Piikkiön omenalajikkeista ja perusrungoista, kun viljelyssä on siirrytty ns. kääpiöomenapuiden kasvatukseen.
Puutarha-Sanomien nettipalvelussa on Risto Tahvosen tutkimuksia koskevia juttuja myös vuosilta 2002-2004, mutta lehdistä ei ole näköispainosta. Mm. numerossa 8/2004 Risto Tahvonen lupaili, että ”Tomaatin talvituotanto kehittyy: Sata kiloa neliöltä tavoitteena”.
(Puutarha-Sanomien tilaajille koko 170 lehden arkisto on ilmainen, muille 5 €/lehti)