Marjojen tunnelituotanto vahvassa kasvussa

Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin yhteensä 308 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä on hieman vuotta 2020 pienempi. Puutarhayritysten määrä oli 3167, ja niillä oli puutarhatuotannossa vajaa 20 000 hehtaaria peltoa ja 370 hehtaaria kasvihuoneita. Lisäksi avomaalla tunneliviljelyn ala kipusi 107 hehtaariin. Vaikka yritysten määrä väheni edelleen, puutarhatuotannon kokonaisala säilyi ennallaan avomaalla, mutta pieneni hieman kasvihuonetuotannossa.

Tunnelimarjatuotanto on vahvassa kasvussa. Pinta-ala vuonna 2021 kipusi 107 hehtaariin.

Vuosi 2021 oli haastava niille tuottajille, joiden tuotevalikoima oli suunnattu ravintoloille ja suurkeittiöille. Toki jo edellisenä vuonna oli jouduttu tekemään nopeita muutoksia markkinointikanavoihin ja tuotepakkauksiin. Ulkomaisen kausityövoiman lupa-asiat sujuivat vuotta 2020 paremmin.

Viime kesän säähaasteena olivat kesäkuun ennätyshelteet. Helteinen sää kypsytti mansikat etuajassa ja aiheutti poimijapulaa. Tästä huolimatta mansikan sato oli reilut 16 miljoonaa kiloa. Marjojen kokonaistuotanto oli 20 miljoonaa kiloa ja mansikan jälkeen eniten satoa saatiin vadelmasta ja mustaherukasta.

– Erityisesti avomaan puutarhatuotannon ydinalueilla Lounais-Suomessa avomaatuotannon satomääriä supisti kuivuus ja niiltä kasveilta, joilla ei ollut kastelua käytössä ilmoitettiin jopa nollasatoja. Varsinkin tarhaherne kärsi kuivuudesta, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Valtaosa vadelmista kypsyy tunneleissa

Sääriskin vähentämiseksi ja satokauden pidentämiseksi marjoja viljellään yhä enemmän tunneleissa. Vuonna 2021 marjojen tunneliviljelyala kasvoi 26 hehtaarilla vuoteen 2020 verrattuna.

Vadelmasadosta arviolta reilu miljoona kiloa eli 70 prosenttia tuotettiin tunneleissa. Tunnelituotannon satotasoksi voi arvioida 27 000 kiloa hehtaarille. Tunnelialasta suurin osa eli 66 hehtaaria oli mansikan viljelyssä. Tunnelimansikkaa tuotettiin vajaa kolme miljoonaa kiloa, kun satotasoksi arvioidaan 30 000 kiloa hehtaarille.

Varastovihannekset ja omena tuovat ruokaturvaa talvelle

Varastoitavat kasvikset ovat tärkeitä maassa, jossa kasvukausi on lyhyt. Juurekset ovat kilomääräisesti avomaan vihannestuotannon perusta. Viime kesänä juureksia tuotettiin 98 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 76 miljoonaa kiloa. Ruokasipulia tuotettiin 29 miljoonaa kiloa ja keräkaaleja 20 miljoonaa kiloa. Avomaavihannesten kokonaissato oli 173 miljoonaa kiloa, ja se jäi tavanomaisesta satotasosta.

Omenasato oli kaikkien aikojen toiseksi paras, 7,9 miljoonaa kiloa. Hedelmien kokonaistuotanto oli 8 miljoonaa kiloa.
Erikoistomaattien viljely kasvussa

Tomaatin 38 miljoonan kilon kokonaistuotannosta jo seitsemän miljoonaa kiloa oli erikoistomaatteja kuten luumu- ja kirsikkatomaatteja. Tomaatin kokonaistuotanto pieneni 3,7 miljoonaa kiloa vuoteen 2020 verrattuna. Kasvihuonekurkkua saatiin 53 miljoonaa kiloa, miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kasvihuonevihannesten sato oli kokonaisuudessaan 97 miljoonaa kiloa. Sen lisäksi ruukkuvihanneksia tuotettiin 107 miljoonaa kappaletta, kasvua oli noin kolme miljoonaa edellisvuoteen verrattuna. Kiloiksi muunnettuna ruukkuvihanneksia tuotettiin 10 miljoonaa kiloa.

– Erityisesti muut-ryhmä on viime vuosina kasvanut eniten. Muiden ruukkuvihannesten joukko on hyvin laaja-alainen, yleisimpiä ovat korianteri, herneenversot, mintut, mutta myös monet maustehyllyn lehtimausteet tuoreessa muodossa, taustoittaa Anna-Kaisa Jaakkonen.

Taimistot ja koristekasvituotanto tärkeä osa puutarhatuotantoa

Syötävien tuotteiden lisäksi Suomessa tuotettiin koristekasveja 113 hehtaarin alalla kasvihuoneissa: 78 miljoonaa sipulikukkaa, 6,4 miljoonaa ruukkukukkaa ja 35 miljoonaa kesäkukkaa. Tämän lisäksi avomaalla kasvatettiin taimia ja avomaan leikkokukkia reilun 300 hehtaarin alalla.

Tilaston taustaa

Luke keräsi tilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 2 880 puutarhayritykseltä. Kasvihuoneyritysten energiankulutus 2021 -tiedot julkistetaan 15.3.