Rikkakananhirssiä pidetään yhtenä pahimmista rikkakasveista mitä maa päällään kantaa. Haitallisuudessa se on verrattavissa hukkakauraan, jos ei ylitäkin sitä, kirjoittaa siementarkastuksen asiantuntija Sami Markkanen Ruokaviraston blogissa.
Suomen siemenviljelyksiltä rikkakananhirssiä ei ole toistaiseksi löytynyt, mutta ostosiemenen mukana se kuitenkin leviää. Ruokaviraston valvontana siemenseoksista ottamissa näytteissä (esim. maisema-, niittykasvi- yms. seokset) rikkakananhirssiä on ollut. Rikkakananhirssiä on ollut myös ulkomaisissa nurmikasvierissä.
– On suositeltavaa, että pakkaamot kiinnittävät erityistä huomiota ostamiensa seosten ja seoskomponenttien puhtauteen jo ostovaiheessa. On helpompaa ja halvempaa torjua rikkakananhirssin leviämistä ennen kuin se on levinnyt laajalle alueelle.
Rikkakananhirssin haitallisuus johtuu:
- käyttää tehokkaasti maaperän typpivarastoja: nurmikasveilla saattaa ottaa jopa 80 % maaperän typestä käyttöönsä
- tiheinä kasvustoina vaikeuttavat nurmikasvien sadonkorjuuta
- korkea ja varjostava kasvi, kun kerran pääsee kasvuun
- C4-kasvi, hyötyy kuumista kesistä
- sopeutunut erilaisiin päivänpituuksiin, lämpötiloihin
- allelopaattinen vaikutus: rikkakananhirssin juuret erittävät kemiallisia yhdisteitä, jotka estävät muiden lajien kasvua -> viljelykasvin sadon lasku
- herbisidiresistenttejä kantoja kehittyy helposti
- yksi kasvi saattaa tuottaa jopa 40 000 siementä
- siemenet säilyvät 8-9 (-15) vuotta maassa itämiskykyisinä
Rikkakananhirssin leviämisreitit:
- siemenen mukana, yleisin leviämisreitti
- veden mukana
- lintujen ja muiden eläinten tassuissa, turkeissa, jätöksissä
- koneitten ja laitteiden mukana
Rikkakananhirssin itäminen:
- siemen itää, kun maan lämpötila on 13-40 °C
- juuri tuleentuneen siemenen dormanssi on vahva