Väitöskirjatutkija Tuomo Laine onnistui vadelman talviviljelyssä yli odotusten, sillä marjat olivat kookkaita ja laadukkaita. Marjoja voitaisiinkin viljellä Suomessa ympärivuotisesti samoin kuin kasvihuonevihanneksia. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 3/2026.
PUUTARHA-SANOMAT / KAARINA
Luonnonvarakeskuksessa asiantuntijana työskentelevän väitöskirjatutkija Tuomo Laineen johdolla on kehitetty vadelmien ympärivuotiseen viljelyyn sopivaa menetelmää.
– Esitän väitöskirjassani yhden tavan, jolla vadelman viljely keskitalvellakin varmasti onnistuu. Kauden jatkaminen kotimaisella marjalla kiinnostaa, koska tuoremarjojen kysyntä on ollut suurta.
Vadelman ”long cane” -taimet istutettiin viime marraskuun 2. päivänä Luken Piikkiön toimipaikan kasvihuoneisiin. Lajikkeina oli tunneliviljelijöille tutut Glen Ample, Vajolet ja Tulameen.
– Kaksiversoiset taimet istutimme 7 litran Bato-ruukkuihin ja kasvualustaksi sekoitin Kekkilän Airboost ja Ecoboost Green -tuotteita keskenään. Ravinnekastelun resepti oli Yaralta, jota hieman muokkasimme, kertoo Tuomo.
Vaatimuksena voimakas valotus
Jo kirjallisuustietojen perusteella vadelma vaatii voimakkaan valotuksen, ja kokeessa käytettiin 400–500 mikromoolia/s/m2. Osa kokeesta oli HPS-lamppujen ja osa hybridivalaistuksen alla.
– Pelkkää LED-valotusta emme voineet käyttää, sillä Piikkiön kasvihuoneissa ei ole laitteita kosteudenpoistoon. Olin jo aikaisemmissa kokeissa havainnut, että 250 mikromoolin valaistusteho on riittämätön, toteaa Tuomo.
Vadelman kukinta alkoi 19. marraskuuta Glen Amplella kolme viikkoa istutuksesta. Laine toteaa, että kimalaiset hoitivat pölytyksen hyvin molemmissa valokäsittelyissä.
– Vadelman kukat ovat niin houkuttelevia, että pölytyksen kanssa talvellakaan ei tule ongelmia, mutta mansikalla pölyttyminen voi olla haastavampaa.
Ensimmäiset Glen Amplen marjat poimittiin 19. joulukuuta eli kaksi päivää ennen talvipäivänseisausta, jolloin päivä oli Piikkiössä alle 6 tuntia. Liki samaan aikaan alkoivat kypsyä Vajoletin marjat ja Tulameenin pari viikkoa myöhemmin.
– Valotimme kasvustoa 16 tuntia vuorokaudessa. Vadelmat olivat suuria ja laadukkaita: yksittäiset vadelmat olivat jopa kolme kertaa suurempia kuin tuontivadelmat.
Laadukkaampi sato kuin kesällä
Kaikki sato poimittiin ja viljelykoe lopetettiin helmikuun 20. päivänä. Loput raakileet laskettiin.
– Satomäärät ovat vielä laskennassa. Julkaisemme tulokset satona rivimetriä kohden, koska koeolosuhteissa käytävät ovat leveitä ja neliösato ei siten antaisi oikea kuvaa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin marjan laatuun liittyviä tekijöitä sekä vadelmakasvien sopeutumista keinovalo-olosuhteisiin. Seuraavaksi on tärkeää arvioida lisää sopivia lajikkeita ja niiden satopotentiaalia eli kannattavuutta viljelijän näkökulmasta.
Marjojen laatuun voidaan vaikuttaa kasvihuoneiden olosuhteiden hallinnalla. Vadelman tuotannossa lämpötilavaatimus on alempi kuin kurkulla ja tomaatilla. Kokeessa päivälämpötila generatiivisessa vaiheessa oli 18–19 astetta ja yölämpötila 10 astetta.
– Satopotentiaali ja marjan laatu, kuten maku ja kauppakestävyys, ovat olleet yhtä hyviä tai jopa parempia kuin Suomessa kesällä viljeltäessä. Marjoissa ei ollut lainkaan hometta edes kauppakestävyyskokeissa, jolloin marjoja pidettiin kylmiössä, iloitsee Tuomo.
Stressi pois kasveiltakin
Tutkimuksessa kuvannettiin määrävälein vadelman lehtien fotosynteesiä.
– Klorofyllin fluoresenssin mittauksilla arvioitiin, stressaako kasvi. Jos kasvi säteilee fotosynteesiä mitattaessa valoa tai hukkalämpöä takaisin, se näkyy mittauksissa ja viestii, ettei kasvi ota vastaan kaikkea valoenergiaa, mikä viittaa stressiin.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valon laatu vaikuttaa marjan laatuun.
– Tavoitteena on optimoida vadelmalle sellaiset olosuhteet, että kasvi kiittää tekemällä paljon laadukasta satoa.
Tuomon mukaan kasvit ovat älykkäitä ja niillä on olemassa keinoja sopeutua luonnottomiinkin valo-olosuhteisiin, vaikka se ei olisi niille optimaalista.
Laineen väitöstutkimus jatkuu viljelykokeesta pakkaseen otettujen marjojen laboratorioanalyyseillä, joilla selvitetään, onko valon laatu vaikuttanut esimerkiksi fenolisten yhdisteiden koostumukseen ja sokeripitoisuuteen. Tietoa verrataan Suomessa kesällä kasvatettuun marjaan sekä talvella ulkomailta tuotuun marjaan.
Mansikka ensin ympärivuotiseksi
Kasvihuonealan johtavassa maassa Hollannissa on jo selvitetty, miten mansikkaa ja karhunvadelmaa pystytään viljelemään ympärivuotisesti myös pohjoisissa olosuhteissa, mutta vadelman talviviljelyssä hollantilaiset eivät ole onnistuneet.
– Minulla on yksi jippo liittyen onnistumiseen, mitä en ole heille kertonut. Haluan julkaista sen ensimmäisenä, naurahtaa Tuomo. Tutkimustulokset julkaistaan marjojen analyysien jälkeen.
Tuoremarjojen kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Talvisin tuorevadelmia tuodaan Suomeen Marokosta, Portugalista ja Espanjasta.
Mansikka on vadelmaa helpompi viljeltävä ja siitä on tullut maailmalla ensimmäisenä ympärivuotinen marja.
– Toisaalta vadelma on mansikkaa arvokkaampi ja vadelman tuontihinnat ovat korkeita, joten kotimaiselle talvivadelmalle löytynee kysyntää ja mahdollisuuksia ammattimaiseen viljelyyn, uskoo Tuomo Laine.
Mikä mies?
Helsinkiläisen Tuomo Laineen ura puutarha-alan asiantuntijaksi alkoi, kun liha-alan kannattavuuteen alkoi vaikuttamaan vegaanibuumi. Hän oli vielä 27-vuotiaana elintarvikehygienia-alalla ja takanaan myös kesken jäänet talotekniikan insinööriopinnot.
– Vuonna 2010 vaihdoin alaa ja lähdin Mäntsälän Saaren kartanoon Keudaan opiskelemaan puutarhuriksi. Haaveena oli tehdä kesät puutarhatöitä ja muuttaa talveksi etelään, mutta toisin kävi, naurahtaa Tuomo.
Puutarha-ala vei miehen mennessään ja Tuomo opiskeli Lepaalla hortonomiksi vuosina 2013–2017. Opiskelujen aikana hän työskenteli Björkvallin perennataimistolla ja autteli yksityispihoilla omenapuiden leikkauksessa.
AMK-opinnäytetyön Tuomo teki syysvadelman pitkäversotaimien viljelystä tunnelissa Helsingin yliopistossa Pauliina Palosen ohjauksessa. Tuomo jatkoi maisteriopintoihin ja gradussa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vadelmien viljelyä talvella. Samalla Tuomo työskenteli puutarhurina professori Timo Hytösen mansikkatutkimuksissa.
– Pauliinan kanssa jatkettiin vuosina 2018–2019 vadelmakokeita, miten marjaa voisi viljellä keskitalvella. Idea syntyi omatoimimatkalla Hollannissa, kun löysin matalakasvuisen Shani-lajikkeen. Koe ei muutoin onnistunut kovin hyvin, mutta huomasimme, että marjan laatuun voidaan vaikuttaa LED-valolla.
Tuomo valmistui 2022 maa- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineena puutarhatiede. Työt Luken Piikkiön toimipisteellä olivat alkaneet 2021, kun professori Saila Karhulla oli meneillään useita vadelmakokeita.
Esikoe Luke Piikkiössä vadelman talviviljelystä tehtiin talvella 2024/2025, mikä auttoi tämän talven viljelykokeen onnistumisessa. Luken asiantuntijatyön ohessa Tuomo aloitti väitöskirjatyön vuonna 2025.
– ——–
Tuomo Laineen ympärivuotisen vadelmantuotannon väitöskirjaprojektia rahoittaa Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, ja se on osa laajempaa tutkimusrypästä. Yhteistyö EU:n osarahoittaman Ravinnehyöty-hankkeen kanssa lisää tietoa vadelmantuotannon ravinteiden käytön ja niiden mahdollisen kierrätyksen kehittämiseksi. Business Finlandin rahoittama Luken ja VTT:n yhteinen Varttivalo-hanke kerää projektin yhteydessä energian kulutukseen liittyvää tietoa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kasvien yhteyttämiseen liittyvien kuvantamismenetelmien kehittämisessä.
Väitöskirjatyötä ohjaavat professori Timo Hytönen ja vanhempi yliopistonlehtori Pauliina Palonen Helsingin yliopistosta sekä fotosynteesin kuvantamiseen erikoistunut tutkija Alexey Shapiguzov Luonnonvarakeskuksesta.