Erkki Kalmari: ”Olemme sokeita näkemään pellon rikkauksia”

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Kalmarin maatilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 1998 alkaen. Joutomaitten ja suojakaistojen kasvillisuudessa on valtaisa hyödyntämismahdollisuus, kun bioreaktorit saadaan joka kylään. Käytetty biomassa voidaan hyödyntää luomulannoitteena. Kalmari on patentoinut viisi biokaasuun liittyvää keksintöä. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 2/2017.

Kalmarin maatilalla on Suomen pohjoisin biokaasun myyntiasema. Siitä myydään 150 000 bensalitraa vastaava määrä biokaasua vuodessa.

Kalmarin maatilalla on Suomen pohjoisin biokaasun myyntiasema. Siitä myydään 150 000 bensalitraa vastaava määrä biokaasua vuodessa.

[PUUTARHA-SANOMAT: LAUKAA]

Biokaasuenergian uranuurtaja Erkki Kalmarilla on liki kahden vuosikymmenen kokemus biokaasun tuotannosta omalla maatilallaan. Märkämädätysmenetelmän rinnalle hän rakensi kaksi vuotta sitten kuivamädätyssiilon ja sen tarvitsemat laitteistot kaasun talteenottoon.

– Kuivamädätyksessä on tulevaisuus, sillä siinä ei tarvita karjanlantaa, toteaa Erkki Kalmari.

Maatilalla on peltoa 80 hehtaaria ja 35-päinen lypsykarja. Kalmarin biokaasuharrastus alkoi tarpeesta hygienisoida lehmien käyttämä heinä kolibakteerin vuoksi. Hän ryhtyi hyödyntämään biokaasua traktorin ja autojen polttoaineena.

– Kaikkia verolakeja vastaan alkuun mentiin ennen kuin laki saatiin muutetuksi ja biokaasuautot saivat luvan liikkua maanteillä. Nyt myyn biokaasua autoihin 10 000 euron arvosta kuukaudessa. On hieno tunne, kun saa itse määrätä hinnan, myhäilee Kalmari ja lisää, että minkään muun tuotteen hintaa maanviljelijä ei voikaan itse määrätä.

Kaksi vuotta sitten Kalmari kehitti biomassan kuivareaktorin, muovilla peitetyn siilon. Biomassaa siinä on yli 4 metrin korkeudelta. Vierellä oleva kupu säätelee tehon tasaiseksi. Äärimmäisenä vasemmalla ovat vanhat märkämädätykseen liittyvät laitokset kaasukupuineen.

Kaksi vuotta sitten Kalmari kehitti biomassan kuivareaktorin, muovilla peitetyn siilon. Biomassaa siinä on yli 4 metrin korkeudelta. Vierellä oleva kupu säätelee tehon tasaiseksi. Äärimmäisenä vasemmalla ovat vanhat märkämädätykseen liittyvät laitokset kaasukupuineen.

17 terawattitunnin hukka

Biokaasuasemia on Etelä-Suomessa kolmisenkymmentä ja niistä pohjoisin on Kalmarin maatilan pihassa. Kalmarin biokaasun myyntihinta on 1,40 € kilolta, josta valtio vie 24 % arvonlisäverona. Hinta vastaa 0,90 €:n litrahintaa bensiinille.

Kalmarin biokaasua käytetään tilan järeimmän, 200 hevosvoiman traktorin ja tilan autokannan polttoaineena. Lisäksi maatilan rakennukset ja parin naapurin omakotitalot ja tilakeskus lämpiävät biokaasulla.

– Tällainen laitos pitäisi olla joka kylällä. Kaasua voidaan siirtää muoviputkea pitkin edullisesti, paineviemärin hinnalla.

Erkki Kalmari näkee ruoantuotannon ulkopuolella olevien peltojen, suoja-alueiden ja tieliuskojen tuottamassa kasvillisuudessa valtavan suuren hyödyntämismahdollisuuden. Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan joutopeltojen energiatuotto olisi 17 terawattituntia eli noin kolmen ydinvoimalan verran. Myös olkien ja pahnojen energiasisältö on hyödyntämättä.

– Suomessa bioenergiana nähdään vain metsät. Peltotuotannossa voidaan energia ottaa talteen monta kymmentä kertaa tehokkaammalla koneketjulla kuin metsästä.

– Huomiota kiinnitetään myös teollisuuden biojätteiden hyödyntämiseen, ja siihen annetaan rahoitusta. Niiden energiamäärä on vain 2 terawattituntia eli murto-osa joutopeltojen potentiaalisesta energiasta, ihmettelee Erkki Kalmari päättäjien sokeutta, kun ei havaita joutopeltojen rikkauksia.

Valtra on hitsannut biokaasusäiliön traktorin rappujen paikalle. Siihen mahtuu 23 kiloa paineistettua biokaasua, joka riittää peltotöissä puoleksi päiväksi. ¬ –  Syömässä käydessä voi täyttää tankin biokaasulla tai ajaa loppupäivän polttoöljyllä.

Valtra on hitsannut biokaasusäiliön traktorin rappujen paikalle. Siihen mahtuu 23 kiloa paineistettua biokaasua, joka riittää peltotöissä puoleksi päiväksi. ¬ – Syömässä käydessä voi täyttää tankin biokaasulla tai ajaa loppupäivän polttoöljyllä.

Paranneltu laakasiilo reaktorina

Kalmarin ajatus menee myös järvien pohjassa olevaan biomassaan. Kalmarin yritys Metener Oy on ollut mukana kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa metrin kerros osittain maatunutta pohjamutaa kaasutettiin ja hehtaarilta laskettiin saatavan 200 megawattituntia energiaa.

– Meillä on 300 000 kilometriä rantaviivaa ja niiden sisältämä energiamäärä on tuntematon. Kun se otettaisiin hyötykäyttöön, saataisiin fosforit talteen rehevöittämästä vesistöjä ja käytettäväksi peltojen lannoitukseen. Tämä olisi halvinta vesistöjen suojelua.

Tietojärjestelmän näyttö osoittaa, että siilon teoreettisesta 380 megawattitunnin energiasta on jäljellä 272 megaa. Viisari kertoo reaktorin tehon olevan helmikuun alkupäivänä 92  kilowattia.

Tietojärjestelmän näyttö osoittaa, että siilon teoreettisesta 380 megawattitunnin energiasta on jäljellä 272 megaa. Viisari kertoo reaktorin tehon olevan helmikuun alkupäivänä 92 kilowattia.

Kalmarin tilalle on rakennettu kuivamädätystä varten laakasiilo, joka on veden- ja kaasun pitävä. Kustannukset ovat vain puolitoistakertaiset maatiloilla yleisesti käytössä oleviin rehusiiloihin verrattuna. Maan alla on putkisto ja kaksi pumppua nestekiertoa varten.

Kooltaan 730 kuution siiloon laitetaan panoksena 400 tonnia joutomaitten ja nurmien biomassaa, mukana voi olla karkeatakin korsiainesta. Päälle tulee muovi. Entsyymeillä saadaan lisätehoa biomassan mädätykseen. Reaktori kaasuttaa biomassaa noin 4 tonnia päivässä ja panoksen mädätys kestää 2–4 kuukautta. Laskennallinen biokaasun tuotto on 380 megawattia eli se vastaa 38 tonnia polttoöljyä.

Biomassa ilmaiseksi

Kalmarilla on aumoissa odottamassa seuraavat kuivahkot biomassat, jotka voidaan siirtää siiloon, kun edellinen panos on antanut energiansa ja siilo tyhjennetty. Tuotantoon tulee vaihdon yhteydessä muutaman päivän tauko, mutta kun vierelle rakennetaan toinen siilo ja vaihdot limitetään, niin taukoa ei synny.

– Tällä hetkellä saan kaiken biomassan ilmaiseksi, kun EU-tuet edellyttävät joutomaitten kasvustojen leikkaamista. Urakointikulut ovat alhaisemmat kuin tuet. Biomassan silppuamisajankohta voi olla eri kuin karjatalouden rehujen talteenotto, joten urakoijilla on kiinnostusta ja kapasiteettia.

– Tämä on laiskan miehen energiatuotantoa, sillä panosten vaihdon välillä ei tarvitse tehdä mitään ja kaasua syntyy tasaisesti, naurahtaa Kalmari.

Energiansa luovuttanut biomassa on mainiota luomulannoitetta, sillä massaa on jäljellä 80 prosenttia. Se sisältää typpeä 6–7 kiloa, fosforia 1 kg ja kaliumia 5 kg tonnia kohden.

– Se on väkevämpää kuin lanta. Kaasutus tappaa rikkaruohojen siemenet, sillä lämpötila on pitkän aikaa korkealla. Joulukuussakin massan lämpötila nousi 42 asteeseen, kertoo Kalmari.

Kasvihuoneeseen lämpö, valo ja CO2

Myytävä biokaasu on metaania (CH4). Se puhdistetaan vesipesulla hiilidioksidista (CO2), jota on noin 40 prosenttia ja se menee nyt hukkaan. Jos laitos olisi kasvihuoneviljelmän läheisyydessä, voitaisiin hiilidioksidi hyödyntää puhdistuksen jälkeen kasvien kasvun kiihdyttäjänä.

Biokaasun puhdistus hiilidioksidista tapahtuu korkeassa tornissa. Metaanin osuus raakabiokaasussa on 60 prosenttia ja hiilidioksidin 40 prosenttia, mitä voitaisiin hyödyntää kasvihuoneviljelyssä.

Biokaasun puhdistus hiilidioksidista tapahtuu korkeassa tornissa. Metaanin osuus raakabiokaasussa on 60 prosenttia ja hiilidioksidin 40 prosenttia, mitä voitaisiin hyödyntää kasvihuoneviljelyssä.

Kalmarilla on neuvottelut meneillään ison, 1 megawatin suuruisen, kuivareaktorin rakennuttamisesta. Tämä suuruusluokka riittäisi jo isohkon kasvihuoneviljelmän tarpeisiin. Siiloja voidaan lisätä tarpeen mukaan ja ne voivat sijaita kauempanakin energialaitoksesta, sillä kaasua on halvempaa kuljettaa putkia pitkin kuin siirtää suuria biomassoja.

Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä CHP-reaktorin (Combined Heat and Power) avulla. Parhaimmillaan sähkön osuus voi olla 40 prosenttia kokonaisenergiasta. Talvituotannossa lämpöä voidaan varastoida akkuihin silloin, kun lamput pitävät kasvihuoneen lämpötilan riittävän korkeana. Ledien käyttöönotto vähentää sähkön osuutta. Oman sähkön käyttö voidaan ajoittaa hetkiin, jolloin pörssihinta on korkea tai myydä sitä silloin verkkoon kuten Kalmari tekee.

Maailman markkinat mahdollisuutena

Erkki Kalmari sanoo, että biokaasun tuotanto voisi olla maatilan elinkeino siinä missä lihan, maidon tai kasvisten tuotanto.

– Nyt maatalouden investointitukea kaasulaitokseen ei saa, jos myy biokaasua. Toisaalta ei voi saada ”temminkään” investointitukea, kun tämä on maataloutta, kummastelee Kalmari.

Erkki Kalmarin visiot kuivareaktorin mahdollisuuksista ovat maailmanlaajuiset.

Biokaasuaseman takahuonessa on kaasupullot, joista paineistettu kaasu johdetaan biokaasuauton tankkiin.

Biokaasuaseman takahuonessa on kaasupullot, joista paineistettu kaasu johdetaan biokaasuauton tankkiin.

– Vierailin äskettäin Kiinassa, jossa pahnaongelma on suuri. Laki kieltää niiden polttamisen ja niiden maatuminen pellossa kestää kolme vuotta. Olkitonni sisältää energiaa määrän, joka vastaa 200 litraa polttoöljyä. Mädätetty biomassa voidaan levittää peltoon, jossa se maatuu vuodessa ja vapauttaa ravinteita peltoon.

Kalmarin mukaan Intiassa riisin ja viljojen olkien aiheuttama jäteongelma on vielä Kiinaakin suurempi.

– Egyptissä autiomaata tulee lisää, kun siellä pyritään polttamaan pahna ja maa jää ilman orgaanista hiiltä. Kun oljista tehdään biokaasua, voidaan biomassa palauttaa peltoihin, hahmottaa Erkki Kalmari.

FAKTAT
Mädätys

  • Mädätys on orgaanisen aineksen kuten lannan, biojätteen ja kasvibiomassaan anaerobista eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuvaa hajoamista.
  • Biokaasuprosessit voivat olla joko märkä- tai kuivaprosesseja, jatkuvatoimisia tai panosperiaatteella toimivia
  • Hajotuksesta vastaavat anaerobiset mikro-organismit.
  • Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, jonka metaanipitoisuus on noin 55–70 % ja loppu hiilidioksidia.
  • Kaikki ravinteet jäävät tallelle, joten jäännös on erinomaista lannoitetta.

—-
Lue arkistosta www.puutarha-sanomat.fi –>Lehdet (lehden hinta 5 €) Puutarha-Sanomat 10/2011
”Biokaasusta lämpöä ja valoa kasvihuoneisiin”
Juvan Bioson Oy:n ja Turakkalan puutarhan yhteistyön esittely

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!