Kauppataseen alijäämä oli viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Syömme Huittisten hullun miehen lailla enemmän kuin tienaamme. Elintarvikkeiden vientiohjelma pyrkii kaksinkertaistamaan viennin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä etenkään siksi, että Venäjän raja näyttää pysyvän kiinni, todetaan Puutarha-Sanomat -lehden pääkirjoituksessa (nro 2/2017).
Vanhan sanonnan mukaan säästetty markka on yhtä paljon kuin tienattu markka. Energian tuontilaskua voidaan merkittävästi vähentää, kun joutomaitten kasvillisuuden ja järvien mudan sisältämä energia otetaan biokaasutuksen avulla talteen. Joutopeltojen energiasisältö on 17 terawattituntia eli noin kolmen ydinvoimalan verran.
Tässä lehdessä haastatellaan Erkki Kalmaria, joka valmistaa kasvimassasta biokaasua ja käyttää sen oman tilan ja naapuritalojen lämmitykseen, tilan traktorin ja autojen polttoaineeksi, myy biokaasua omalta asemaltaan autoilijoille ja myypä hän biokaasusta CHP-reaktorilla tehtyä sähköä verkkoon silloin kun pörssihinnat ovat korkeimmillaan. Kalmari esittää, että vastaava laitos tulisi olla joka kylällä.
Jos joutopeltojen 17 terawattituntia (17 miljoonaa megawattia) hinnoitellaan tuontienergian hinnalla, olisi sen arvo noin 500 miljoonaa euroa. Se on samaa luokkaa kuin nyt koko maa- ja puutarhatalouden yrittäjätulo. Biomassan kokoaminen koneketjun avulla pelloilta voi olla monin verroin tehokkaampaa kuin hakkeen tekeminen metsistä. Kesantomaitten hoitovelvoitteen johdosta kasvimassaa saa ilmaiseksi. Mädätysprosessin eli energian luovuttamisen jälkeen biomassa on oivallista luomulannoitetta; haitallisesta kasvimassasta on tullut arvokasta.
Peltoviljelyssä biomassaa voitaisiin tuottaa jopa 100 tonnia hehtaarilta, mikä vastaa biokaasutuksen jälkeen energialtaan 10 tonnia öljyä. Etuna on biokaasun puhtaus muihin energiamuotoihin verrattuna. Samalla voidaan estää ravinnepäästöjä vesiin ja hoitaa maisemaa. Biokaasulaitos joka kylälle on miljardiluokan mahdollisuus Suomelle, esittää päätoimittaja Jouko Tikkanen.
Biogasverk till varje by
Biogasen ger nya möjligheter till jordbruket. Som råvara funkar växtmaterial från växthus, åkrar men även från åar. Med gasen kan man ersätta brännolja och bensin. Med hjälp av CHP-reaktorn kan man producera även el av biogasen.
Biogasen kunde vara en utmärkt energikälla till växthusodlingarna. Av den skulle man få värme, el och koldioxid. Biogasverket vore även ett miljöval: åkrarnas näringsämnen hamnar inte ut i vattensystemet utan de kan användas igen som gödsel vid eko-odlingarna.