Routaa tavallista vähemmän

Helmikuun alkupuoli oli tavallista leudompi, loppukuu puolestaan keskimääräistä kylmempi. Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että helmikuun alussa sisävesien jäät olivat selvästi keskimääräistä ohuempia ja ne vahvenivat vain hieman loppukuun pakkasjaksolla. Pohjaveden pinta on lähes koko maassa keskiarvoa ylempänä. Routaa on tänä talvena tavallista vähemmän.

Runsassateisen tammikuun jäljiltä järvien vedenkorkeudet olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvoa suurempia lähes koko maassa. Etelä- ja länsirannikon pienissä joissa veden pinta laski kuitenkin helmikuun aikana lähelle talvelle tyypillisiä arvoja. Pohjaveden pinta on edelleen syksyn sateiden vaikutuksesta lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Routaa oli helmikuussa maan eteläosissa hyvin vähän. Routakerroksen paksuus oli lähes koko maassa Etelä-Lappi mukaan lukien 0–30 senttimetriä, vain pohjoisempana routaa oli 30–60 senttimetriä. Roudan paksuus jääkin melkein koko maassa 10–40 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen routamäärän alapuolelle. Roudan vähyyteen ovat syynä paksu lumipeite ja märkä maa.

Ympäristökeskuksesta ennustetaan, että Lapin lumitilanne lisää erityisesti Tornionjoen, Ounasjoen ja Kemijoen tulvariskiä. Jokitulvien suuruuteen vaikuttavat ratkaisevasti sulamisen nopeus ja vesisateet. Ennätystulvia on odotettavissa, jos lumet sulavat kerralla vesisateiden kanssa. Jos lumet sulavat useammassa osassa ilman vesisateita, Lapin jokivesistöissä selvitään keväällä ilman mainittavia tulvia.

Etelä- ja lounaisrannikolla sekä Etelä-Pohjanmaalla on vähän lunta, ja lumitulvariski sen mukaisesti pieni. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lunta on jonkin verran keskimääräistä enemmän, ja kevään virtaamista on odottavissa hieman tavallista suurempia. Jokivesistöissä nopea sulaminen runsaiden vesisateiden kanssa saa aina huipputulvan aikaan.