Syrjälät tukeutuvat biologiseen torjuntaan

Syrjälän Marjatila aloitti tunneliviljelyn pari vuotta sitten. Kasvinsuojelu halutaan hoitaa mahdollisuuksien mukaan biologisin menetelmin ja siinä Biotus on ollut kumppanina. Markkinointi on hajautettu suoramyyntiin ja jakeluun lähitienoon kauppoihin. Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 5/2026. Katso video tämän jutun lopusta!

Wilhelmiina Kallio kiertää ahkerasti viljelmiä ja opastaa biologisten torjuntaeliöiden käytössä.

PUUTARHA-SANOMAT / LOPPI

Taru ja Sami Syrjälä viljelevät Lopen Topenon kylällä Suutari-nimistä tilaa, joka on ollut Syrjälän suvun hallussa tasan 300 vuotta, ja Sami on sen yhdeksäs isäntä. Sami on aloittamassa poikansa Jeren kanssa peltotöitä toukokuun 8. päivänä.

Tarulla on pankkitausta ja hän on koulutukseltaan liiketalouden tradenomi. Kaksi vuotta sitten hän aloitti agrologiopinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa.

– En pankissa työskennellessäni olisi ikinä arvannut, että minusta tulee päätoiminen maanviljelijä, naurahtaa Taru elämänmuutokselleen.  

Taru on nopeasti ottanut haltuun tunneliviljelyn saloja. Biologisessa kasvinsuojelussa hänen kumppaninaan on Biotuksen Wilhelmiina Kallio, joka tuli juuri viljelmälle tuomaan petopunkkeja ja kirvavainokaisia tunnelimansikan tuholaisten – ripsiäisten, kirvojen ja vihannespunkin – ennakkotorjuntaa varten.

Syrjälät ovat perustaneet vajaan hehtaarin tunneliviljelmän 8 kilometrin päähän päätilasta. Siellä pelto on tasainen ja sopivasti viettävä.

– Olemme mitoittaneet kastelu- ja lannoituskontin kapasiteetin niin, että voisimme tehdä kaksi saman suurista laajennusta, kertoo Taru.

Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 5/2026. Lehden hinta on 5 €, tilaajille yli 210 lehden arkisto on ilmainen!