Elintarvikkeiden ekotehokkuudesta suomalainen selvitys

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

– Ekotehokas tuotanto on elintarvikeyritykselle suoraa taloudellistahyötyä. Ympäristövaikutusten arviointi paljastaa ruokaketjunkehitystarpeita, joihin voidaan yhdessä puuttua, summaa Lännen Tehtaidenkehitysjohtaja JUHANI HVITFELT. Suomalaisen elintarvikeketjun todellisistaympäristövaikutuksista on valmistunut kansainvälisesti ainutlaatuinenelinkaariselvitys. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), VTTja neljä elintarvikeyritystä tekivät yhteistyötäFoodchain-tutkimushankkeessa, ja laskivat neljän elintarvikkeenekotehokkuuden koko matkalta viljelijän pellolta kuluttajan pöytään.

Tutkimustulokset ovat jo parantaneet elintarvikeketjun ekotehokkuutta, janiiden toivotaan myös edistävän kuluttajien kestäviä valintoja.Suurennuslasin alla olivat Valion Emmental Sinileima-juuston 350 grammanpalapakkaus, kilo Raision Elovena-kaurahiutaleita, 600 gramman pakettiRuokakeskon Pirkka-perunajauhoja ja Lännen Tehtaiden 750 gramman pussiKesäpöytä Juustokermaperunoita. Tulevaisuudessa häämöttää aika, jolloinruokapakkauksen kyljestä voisi lukea sen ekoindeksin. Nyt elinkaaritietoalöytyy vasta joidenkin yritysten vuosittaisista ympäristöraporteista.

Foodchain-hankkeen projektipäällikkö, MTT:n vanhempi tutkija JUHA-MATTIKATAJAJUURI ei tunne maailmalta toista elinkaaritutkimusta, jossa olisipureuduttu yritysten kanssa yhdessä tuotteiden mitattuihinympäristövaikutuksiin. Elinkaariarvioita on tehty pääasiassakirjallisuuslähteiden pohjalta.

Ruuanvalmistuksen osuus yllättävän suuri

Tutkimuksessa keskityttiin olennaisimpiin ympäristövaikutustenaiheuttajiin: lannoitteiden tuotantoon, viljelyyn ja karjan kasvatukseenmaatiloilla, rehu- ja elintarviketeollisuuden tuotantoon, pakkaustenvalmistukseen, raaka-aine- ja jakelukuljetuksiin sekä vähittäismyyntiin jaruoanvalmistukseen kotitaloudessa. Ympäristövaikutuksia tutkittiin muunmuassa ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja happamoitumisen kannalta.

– Tulokset osoittivat, että ympäristövaikutukset vaihtelevat tuotteittainhyvin paljon. Ei ole keskimääräistä elintarviketta, eikä tiettyä tuotettakoskevien tulosten perusteella voida päätellä toisen elintarvikkeenekotehokkuutta, Katajajuuri kertoo. Hän oli yllättynyt siitä, miten suurenosuuden ympäristövaikutuksista haukkasi kotikeittiössä valitturuuanvalmistustapa.

– Juustoperunoiden kypsennys ja säilytys kotipakastimessavaikutti ilmastonmuutokseen energiankulutuksen kautta lähes yhtä paljonkuin kastikeraaka-aineiden tuotanto ja tuotteen jalostus yhteensä. Kahdenhengen Elovena-kaurapuuron keittäminen liedellä puolestaan tuotti yli neljäkertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin saman annoksen valmistusmikrossa. Puuron valmistus lisäsi joka tapauksessa ilmastonmuutosta enemmänkuin kaurahiutaleiden koko muu ketju yhteensä.

Ilmastonmuutoksen suhteen tutkimuksessa laskettiin, että kilo perunajauhojavastaa hiilidioksidipäästöiltään noin kolmen kilometrin ajoahenkilöautolla. Kilo sinileima-emmentalia taas vastaa 60 kilometrinautoilua ja kahden hengen annos juustoperunoita 16 kilometrin autolla-ajoa.Rehevöitymistä aiheuttaa erityisesti maanviljely, kun taas happamoitumistalisäävät eniten maatalouden panostuotanto, maanviljely jaelintarvikejalostus.

Eläinraaka-aineet kalliita, pakkaukset halpoja

– Eläinperäisten raaka-aineiden käyttö tuotteessa lisäsi selvästi senympäristövaikutuksia. Kotieläintuotannon ympäristöreppuun puolestaanvaikuttivat esimerkiksi lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta-ala jalehmien tuotannossaoloaika, Katajajuuri kertaa.

– Ekotehokkuutta parantaisi,jos lanta voitaisiin jakaa suuremmalle peltoalalle ja lehmiä pidettäisiin maidontuotannossa nykyistä useamman lypsykauden ajan.

Lännen Tehtaiden Hvitfelt toteaakin, että yrityksessä aiotaan jatkossapunnita myös raaka-aineiden ekotehokkuutta uusia reseptejä kehiteltäessä.

– Jos esimerkiksi kasvi- ja eläinrasva ovat saman hintaisia, voi ratkaisusyntyä ympäristövaikutusten perusteella, Hvitfelt sanoo.

Pakkausten osuus lopullisessa ekotehokkuudessa oli tutkimuksen mukaanvarsin pieni. Koska itse sisältö eli ruoka määrää tuotteenympäristövaikutukset, toimii pakkaus tehokkaimmin, kun se minimoituotehävikin. Hvitfelt sanoo kuitenkin, että yritys aikoo miettiäekotehokkaampia tapoja ryhmäpakata kuluttajapakkauksia kauppoihin meneviäkuljetuksia varten.

– Ryhmäpakkausten ympäristövaikutukset olivat jopakuluttajapakkauksen vaikutuksia suuremmat. Kauppa painostaa pienentämäänryhmäpakkausten kokoja, mikä vain heikentäisi niiden ekotehokkuutta. Meidäntäytyy yhdessä kaupan kanssa löytää ekotehokkaat ja sopivat pakkauskoot ja-tavat, Hvitfelt pohtii.

Hän kertoo, että elinkaariarviossa löytyi hauskojakin yksityiskohtia, jotkajohtivat henkilökunnan kouluttamiseen.

– Paineilma osoittautui yllättävänkalliiksi. Tehtailla oli ajateltu, että eihän ilma mitään maksa, muttapaineilma se vasta maksaakin ekotehokkuudessa. Nyt sen käyttöä seurataantarkemmin, Hvitfelt kertoo esimerkin. Paineilman voimalla kuljetetaanjauhemaisia raaka-aineita kuten sokeria putkia pitkin varastostakäyttöpaikalle.

Foodchain-tutkimushanke käynnistyi vuonna 2000. Hanketta rahoittivatympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelma sekä maa- jametsätalousministeriön (MMM) elintarviketalouden laatustrategia. Hankkeessaolivat mukana myös Suomen Rehu, Kemira GrowHow ja Siemenperunakeskus.Ympäristöklusterin tutkimusohjelmassa jatketaan liha- ja kalatuotteidensekä kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten ympäristövaikutustenselvittämistä. Lisäksi elintarvikeyrityksille valmistellaan ohjeistoaympäristöraportointiin.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!