Kasvistuotannossa on keskittymiä

Ruokakaupan hyllyillä olevista pakkauksista näkee, että suomalaisessa puutarhatuotannossa on selviä keskittymiä. Vihannekset tuotetaan lännessä ja marjat idässä. Yhden kunnan alueella voidaan tuottaa merkittävä osa suomalaisten suosimista vihanneksista ja marjoista, todetaan Tiken Tietosarka-uutiskirjeessä.

Avomaanvihannesten viljely keskittyy Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille. Vihanneksia viljellään yli 8 000 hehtaarin alalla ja viime vuonna niitä tuotettiin 153 miljoonan kilon verran. Tärkeimmät avomaanvihanneksemme ovat porkkana, keräkaali ja sipuli.

Neljäsosa Suomen porkkanoista viljellään varsinaissuomalaisessa Laitilassa, ja ehkä hieman yllättäen Forssassa, Hämeessä. Suomen suurimmat viljelmät löytyvät Hämeestä (8,8 ha/yritys) ja Satakunnasta (6,8 ha/yritys). Laitilassa viljelyalat eivät ole maan suurimpia (noin 4 ha/yritys), mutta varhaisvihanneksia viljeleviä yrityksiä on paljon.

Nurmijärvi on tunnettu keräkaalipelloistaan ja joka kymmenes kaalinpää onkin kotoisin sieltä. Toinen keräkaaleja lähes yhtä paljon tuottava kunta, Mustasaari, ei ole yhtä tunnettu kaalipitäjä. Ruokasipulisadosta 40 % saadaan kahden kunnan alueelta: Uudestakaupungista ja Ahvenanmaan Hammarlandista.

Närpiöstä sataa tomaatteja ja kurkkuja

Kasvihuoneissa tuotetuista 76 miljoonasta vihanneskilosta runsas puolet on tomaatteja. Yksi ainoa kunta Pohjanmaalla, Närpiö, tuottaa kasvihuoneissaan peräti 60 % vuosittaisesta noin 40 miljoonan kilon tomaattisadosta. Kolmasosa kurkuistakin viljellään Närpiössä.

Marjoja viljellään noin 6 300 hehtaarin alalla, joka keskittyy Itä-Suomeen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Viime vuonna suomalaisia marjoja tuotettiin 13 miljoonan kilon verran. Marja-alasta puolet on mansikalla ja sen osuus tuotetuista marjakiloista on yli 80 %. Kymmenen tärkeintä mansikkakuntaa viljelee kolmasosaa (32 %) koko mansikka-alasta ja tuottaa runsaat 40 % suomalaisista mansikoista. Merkittävimmät mansikkaa viljelevät kunnat ovat Suonenjoki ja Leppävirta. Samalta alueelta saadaan myös vadelmat. Kymmenen tärkeintä vadelmakuntaa viljelee 37 % koko alasta ja tuottaa 41 % vadelmista.

Mansikan ohella toinen valtamarja on mustaherukka. Se haukkaa kolmanneksen suomalaisesta marja-alasta, mutta marjojen kokonaissadosta vain kymmenesosan. Herukoita viljellään edelleen sopimustuotantona teollisuudelle, vaikka viime vuosina sopimusalat ovat pienentyneet. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan seutu tuottaa lähes puolet suomalaisesta herukasta. Musta- ja viherherukan viljely keskittyy Ilomantsin ja Vesannon seudulle.

Puutarhatilastot koko maan tasolla vuodelta 2008 löytyvät Tiken Matilda-tietopalvelusta osoitteessa www.matilda.fi

Puutarhayritysrekisteri 2008 julkaisu ilmestyy kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä voi tilata osoitteessa www.mmmtike.fi