Byrokratia jähmettää maaseudun kehityshankkeet

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Euroopan Unionin ohjelmakaudesta 2007 – 2013 on mennyt jo kaksi vuotta eikä Suomessa tiettävästi yksikään hanke ole vielä saanut edes euroa. Hillitön byrokratia vie hanketoimijoilta puhdin pois. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on tilanteesta tuskastunut ja aikoo selvityttää ministeri Mauri Pekkarisen kanssa yhdessä byrokratian solmut, kertoo PUUTARHA-Sanomat -lehti numerossaan 2/2009.

Ohjelmakaudelle 2007 – 2013 on Suomeen laadittu yksi kansallinen maaseudun kehittämisstrategia, jota toteuttavat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat.

Hallintojohtaja Juha Seppälä ProAgriasta toteaa, että TE-keskusten käytäntö on maaseutuviraston eli Mavin ohjeiden tulkinnassa kovin vaihtelevaa.

– Esimerkkinä Mavin ohjeessa olevaa ”kuten”-sanaa on tulkittu ”vain”-sanana. Sillä on jo hyvin iso merkitys, mitä kehitysrahoilla voidaan tehdä, kuvaa Seppälä.

Päätöksiä uuden ohjelmakauden hankkeista tehdään parhaillaan. Ensimmäiset hankkeet alkavat olla maksatusvaiheessa, mikä sitten lopullisesti tuo esiin TE-keskusten tulkinnat.

Hankehakija luopui

– Yhteen maksatushakemukseen tarvitaan 25 liitettä ja paperiset kopiot jokaisesta kuitista. Me olemme siirtyneet jo aikaa sitten sähköiseen kirjanpitoon, ja on kohtuutonta palata taaksepäin paperisiin tositekopioihin, toteaa Juha Seppälä.

Johtaja Eero Juntunen ProAgria Etelä-Karjalasta sanoo tuntevansa jonkin verran Venäjän byrokratiaa, mutta Suomessa on nyt pantu monin verroin paremmaksi.

– Valmistelimme puolitoista vuotta 450 000 euron bioenergiahanketta. Teimme vaadittuja lisäselvityksiä ja syyskuussa saimme alustavan positiivisen kannan.

– Vetäydyimme kuitenkin tammikuussa hankkeen hallinnoinnista, kun rahoituksen edellytyksenä olisi ollut se, että hakijaorganisaatio saisi käyttää vain hyvin rajatusti hankkeessa omaa asiantuntijuuttaan, hämmästelee Juntunen ja toteaa ProAgriassa olevan melkoisesti osaamista maaseudun asioissa ja myös bioenergia-alalla, sillä keskuksissa on bioenergianeuvojia.

Juntunen pitää käsittämättömänä maaseutuviraston yksityiskohtaisen tarkkaa ohjeistusta ja tältä pohjalta TE-keskusten eroja niiden tulkinnoissa.

– Kun hankekulut saadaan TE-keskuksessa hyväksyttyä maksatukseen, on suuri riski siihen, että seuraavan portaan tarkastuksessa tulkinta on erilainen. Jos hyväksymättömiä kuluja on 3 prosenttia, niin hakijalta vaaditaan takaisin 6 prosenttia.

Juntunen epäileekin, että toimijoilla ei ole kiinnostusta hankkeiden hallinnointiin, sillä hakijalla ei ole mitään oikeusturvaa.

– Hankekaudesta on mennyt jo kaksi vuotta ja Kaakkois-Suomen alueella on vasta varsin vähäisessä määrin saatu lopullisia hankkeiden rahoituspäätöksiä. Ilmeisesti tilanne on samantyyppinen myös muilla alueilla. Ohjelmakauden viimeinen vuosi varattaneen selvittelyihin kuten edelliselläkin ohjelmakaudella, joten seitsemästä ohjelmavuodesta jäänee vain neljä vuotta, jolloin käytännössä hanketta voidaan toteuttaa, ihmettelee Juntunen.

MMM ja TEM selvittävät solmut yhdessä

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo olevansa erittäin tuskastunut kehityshankkeisiin liittyvästä byrokratiasta.

– Olen viettänyt lukuisia tunteja virkamiesten kanssa miettimässä, mistä byrokratia johtuu. Asiaa on piiskattu, jotta se saataisiin uuteen asentoon. Ei näytä työt loppuvan, huokaa ministeri Anttila.

– Selvitämme lähiviikkoina ministeri Mauri Pekkarisen kanssa, ovatko EU:n säännökset järjettömiä ja mahdottomia vai olemmeko tehneet kotikutoisesti asiat hankaliksi.

Ministeri Anttila arvioi, että tilannetta on vaikeuttanut myös se, että Mavin Seinäjoelle muuton johdosta virkamiehiä vaihtuu.

– Ihmisten vaihtuessa myös tulkinnat voivat vaihtua.

Anttila myöntää, että hankehakijan oikeusturva on nolla.

– Olen huolissani myös niiden ihmisten puolesta, jotka voisivat hyödyntää kehityshankkeita.

LUE LISÄÄ paperisesta lehdestä, voit tilata PUUTARHA-Sanomat -lehden oikeassa palkissa olevasta linkistä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!