Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo, että S-ryhmässä kokeillaan uusia keinoja saada työntekijöiden ääni kuuluviin arvoketjuissa. Luonnonmarjojen poimijoiden työoloja selvitettiin digityökalulla heidän omalla äidinkielellään. Arvoketjun työntekijöiden äänen kuuluviin saaminen vaatii uusia tapoja.
– S-ryhmä on sitoutunut kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan ja edellyttää samaa kumppaneiltaan. Ihmisoikeustyön perusta on huolellisessa vaikutusten arvioinnissa.
Työ- ja ihmisoikeusriskejä ei liity ainoastaan EU:n ulkopuolisiin maihin. Myös EU:n sisällä on toimialoja ja alueita, jotka vaativat huomiota tuotteita ja palveluita hankittaessa.
– Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön riski on olemassa niin kansainvälisissä hankintaketjuissa kuin Suomessa erityisesti toimialoilla, joissa työskentelee paljon kausityövoimaa. On selvää, että työtä on vielä tehtäväksi. Myös Suomessa on tapauksia, joissa on yhteisesti epäonnistuttu riittävän valvonnan järjestämisessä, kertoo Nina Elomaa.
– Jotta pystymme tehokkaasti puuttumaan haasteisiin, tarvitaan eri sidosryhmien ja koko arvoketjun välistä yhteistyötä enemmän. Etsimme osaltamme ratkaisuja epäkohtien korjaamiseksi ja seuraamme tarkasti muutosten toteutumista.
S-ryhmä edellyttää sopimuksissaan, että yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti ja lainmukaisesti. Työ- ja ihmisoikeuksien rikkomista ei hyväksytä missään tilanteessa. Sopimusvaatimusten toteutumista seurataan esimerkiksi toimittajavuoropuhelun ja auditointien avulla.
”Olemme myös halunneet löytää keinoja, joilla saamme työntekijöiden äänen paremmin kuuluviin hankkimiemme tuotteiden ja palveluiden toimitusketjussa.
Anna Mäenpää, Head of Sustainability Due Diligence, sanoo, että syyskuussa teemme luonnonmarjojen poimijoille kyselyitä digitaalisen työkalun avulla.
– Selvitämme poimijoilta kokemuksia heidän työoloistaan ja oikeuksistaan yhteistyössä ketjun toimijoiden kanssa. Kysely tehdään yhteensä noin tuhannelle poimijalle heidän omalla äidinkielellään thain kielellä.
Kyselyllä kerätään poimijoilta suoraan kokemuksia muun muassa rekrytointiprosessista, kulujen muodostumisesta sekä työtyytyväisyydestä. Kyselyn tulokset tullaan syksyn aikana käymään yhdessä marja-alan yritysten kanssa läpi, ja vuoropuhelu alan sidosryhmien kesken kanssa jatkuu. Alan käytännöt vaativat yhteistä keskustelua ja toimenpiteitä järjestöjen, viranomaisten ja marja-alan yritysten ja ostajien kesken.
Kyselytyökalun hyödyntäminen jatkuu myös muilla aloilla
Tänä syksynä digitaalista kyselytyökalua pilotoidaan myös siivoustoimialalla. Tämä on yksi keino selvittää työoikeuksien toteutumista.
– Meillä on hyviä kokemuksia saman kyselytyökalun käyttämisestä aikaisemmin Bangladeshissa tekstiilien hankintaketjussa, Mäenpää lisää.
Prismoihin neuleita ja trikoita valmistavia tehtaita tutkittiin Bangladeshissa Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa, ja 1754 työntekijää kertoi videosovelluksella työolosuhteistaan. Kyselytyökalun on kehittänyt suomalainen Work Ahead -startup.