Kainuussa mansikka kasvaa hyvin, mutta se kypsyy pari viikkoa myöhemmin. Korpiniemen Mansikka on huolella hoidettu marjatila. Ukrainalaisille myönnettävä vastaanottoraha sotkee hyvin toiminutta kausityötä. Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 7/2022, katso video tämän jutun lopusta.
PUUTARHA-SANOMAT / SUOMUSSALMI
Korpiniemen Mansikka sijaitsee Suomussalmella Jumalistenjärven rannalla. Raija ja Pauli Seppänen ovat viljelleet tilalla mansikkaa jo yli 30 vuoden ajan.
Mansikan viljelyala on 4 hehtaaria. Suurimmat tuholaiset ovat porot, jotka oppivat kiertämään järveen päättyvän aidan päästäkseen pellolle.
Poiminta aloitetaan kello 5 ja marjat myydään samana päivänä. Poiminta- ja myyntimäärät sovitetaan vastaamaan toisiaan. Jokainen koppa käydään huolella läpi ennen kuin se kelpuutetaan myyntiin.
Seppäset lisäävät mansikkaa Peuraniemen Taimitarhan varmennetuista taimista heinäkuun loppupuolen istutuksilla.
Ukrainalaiset ovat saaneet tilapäisen suojelun statuksen, mikä oikeuttaa vastaanottorahaan: yksinasuvalle vastaanottoraha on 323, 21 euroa kuukaudessa ja muille yli 18-vuotiaille 273,06 euroa ja perheensä kanssa asuvalle lapselle 205,19 euroa. Vastaanottoraha on samaa suuruusluokkaa, mitä Ukrainassa on palkkataso.
– Ukrainalaiset ovat olleet tolkun työntekijöitä ja homma on toiminut työlupien aikaan. Nyt suomalainen järjestelmä ilmaisesta rahasta on vienyt asiat sekaisin. Työntekijät voivat lähteä pois eikä työnantajalla ole sanomista, sanoo Pauli ja kokee työnantajan aseman tulleen heikoksi.
– Jos valtio jakaa ilmaista rahaa, se ei saisi vaikuttaa työntekijän hankkeisiin. Nyt työntekijät esittävät, että palkka pitäisi saada käteen pimeänä, jotta he eivät menettäisi vastaanottorahaa.
Raatteen tien muisto
Ukrainalaisia mansikanpoimijoita työskentelee Suomussalmella lähellä paikkaa, jossa heidän isoisänsä kohtasivat valkoisen kuoleman. Neuvostoliiton 163. divisioona oli 7.12.1939 päässyt pohjoisesta Juntusrannan kautta Suomussalmen kirkonkylään. Siniseksi divisioonaksi kutsuttu ja ukrainalaisista koostuva 44. divisioona hyökkäsi idästä pitkin Raatteentietä kohti kirkonkylää. Stalinin tavoitteena oli katkaista Suomi. Vuoden 1940 tammikuun alussa Siilasvuon johtamat suomalaiset joukot pilkkoivat 44. divisioonan motteihin ja tuhosivat sen. 163. divisioonan rippeet pakenivat Kiantamajärven jäätä pitkin takaisin Juntusrantaan.
Palava kirkonkylä näkyi Korpiniemeen ja Raatteentien taistelujen äänet kuuluivat sinne. Pauli Seppäsen vanhempien perhe joutui jättämään kotitalonsa. Raijan isä, ”Hurja-Hannes” Kemppainen, osallistui taisteluihin.
Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 7/2022. Lehden hinta on 5 €, tilaajat saavat koko 180 lehden arkiston ilmaiseksi käyttöönsä. Klikkaa tilaamaan tästä edulliseen hintaan.
