Korona korosti kotimaisuuden merkitystä

Kotimaisuus on Suomessa jo globaalissakin mittakaavassa huipputasoa oleva ilmiö, eikä suosiolle näy loppua.  Suomi on tässä kansainvälisessä vertailussa huipulla: halumme suosia läheltä tulevaa on korkeampi kuin keskimäärin muualla maailmassa.

Sirkkalehtimerkillä varustettujen tuotteiden myynti kasvoi K-kaupoissa 16 % vuonna 2020.

K-ruoka- ja rautakauppojen korkean kotimaisuusasteen eteen tehdään töitä monin tavoin ja se näkyy myös K-ryhmän myyntidatassa. Alueellisesti kotimaisten tuotteiden suosio on ruokakaupassa korkeimmillaan pohjoisessa ja idässä. Vuoden 2020 aikana kotimaisten tuotteiden ja erityisesti alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti on ollut selvästi markkinakehitystä korkeammalla tasolla.

K-ruokakauppojen myyntidatan mukaan vuoden 2020 aikana kotimaisten tuotteiden ja erityisesti alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti on ollut selvästi markkinakehitystä korkeammalla tasolla. Hyvää Suomesta -merkin myynninkehitys oli +18 %, Sirkkalehtimerkin +16 % ja Avainlippumerkin + 30 % viime vuonna.

­Alkuperämerkittyjen tuotteiden suosio on suurinta Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa alkuperämerkittyjen tuotteiden osuus ostoskorissa on pienin.

– Tähän vaikuttaa se, että Etelä-Suomessa valikoimat ovat laajimmat, asiakkaiden tarpeet yhä yksilöllisempiä ja vaikutusta on myös vaihtelunhalulla. Toisaalta Uudellamaalla alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti kehittyi kuitenkin muihin alueisiin verrattuna keskimääräistä paremmin, kertoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi.

Johtaja Harri Hovi

Suomessa kotimaisuuden suosimisen korkeita lukuja selittää sen yhdistäminen vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyden vaateeseen: tiedostavat kuluttajat haluavat tietää, mistä tuote tulee, onko se turvallinen ja luotettava ja he myös haluavat tukea sitä, että suomalainen työ menestyy ja työpaikat säilyvät.

Korona-aika on muuttanut suomalaisten kulutustottumuksia ja se näkyy kotimaisen työn, valmistuksen, ruoan ja palveluiden suosimisena. Jos verrataan globaalisti, niin yleisesti muualla maailmassa noin 65 % haluaa suosia ostoksissaan oman maansa tuotteita ja palveluita.

– Meillä vastaava luku on 90 %. Jätämme taaksemme jopa patriootteina pidetyn USA:n, jossa paikallisuutta haluaa tukea 79 %, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

– Suomalaisen suosimisella on laaja yhteiskunnallinen merkitys: jos kuluttaja ostaa 10 eurolla kuukaudessa enemmän suomalaista, se tarkoittaa 900 miljoonan euron kysynnän lisäystä kotimaisille yrityksille ja sitä kautta 10 000 uutta työpaikkaa sekä 300 miljoonaa enemmän verotuloja yhteiskunnalle, summaa Lausala.

: Ruokakaupan alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti indeksinä 1/2019–3/2021. Alkuperämerkittyjen tuotteiden suosio on suurinta Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa alkuperämerkittyjen tuotteiden osuus ostoskorissa on pienin. Uudellamaalla alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti kehittyi kuitenkin muihin alueisiin verrattuna keskimääräistä paremmin.