Vuoden 2020 viljasato oli kymmenyksen keskimääräistä pienempi – riittääkö se tarpeeseemme?

Jouko Tikkanen Uutiset, Yleinen Leave a Comment

Noin 3,3 miljardin kilon viljasato oli pienehkö. Se oli kymmenyksen pienempi kuin keskisato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääosin viljasato kattaa vuosittaisen kotimaisen käyttömme, mutta kaikkia tarpeitamme se ei täysin tyydytä. Kaurasato kasvoi ainoana viljoista. Perunasato oli samansuuruinen kuin vuonna 2019.

Perunasato oli 624 miljoonaa kiloa, samansuuruinen kuin vuonna 2019. Ruokaperunan osuus oli 268 milj. kg ja varhaisperunan sato oli 8,4 milj.kg.

– Ruis oli jälleen heikoin lenkki viljasadossa, eikä sen sato kata vuosittaista ruisnälkäämme. Tällä kertaa kotimaista ruista kuitenkin riittää, koska edellisvuonna saatiin rukiista huippusato, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Syksyllä 2020 korjattu ruissato riittää laskennallisesti kahdeksan kuukauden kulutukseemme, siis huhtikuulle 2021 asti. Puuttuva neljän kuukauden tarve, eli aika ennen seuraavaa sadonkorjuuta, ei tällä kertaa merkitse automaattisesti rukiin tuontia, sillä vuonna 2019 saatu runsas sato vastasi kahden vuoden kulutustamme. Vuoden 2019 ruissatoa ovat varastoineet sekä kotimaiset myllyt, kauppaliikkeet että myös maatilat. Eli varastoitu ruissato riittää ensi syksynä saatavaan uuteen satoon asti.

Mikä on rukiin laita ensi syksynä?

Voiko ensi syksynä tuudittautua kotimaisen rukiin riittävyyteen? Ei voi, sillä viime syksynä rukiin kylvöala, eli ensi kesänä kasvava ruis, jäi melko pieneksi. Vain huippusato ensi syksynä voisi taata riittävän ruismäärän sadonkorjuun jälkeiseksi vuodeksi, siis syksystä 2021 syksyyn 2022 asti. Jos rukiin satovuosi 2021 on sen sijaan heikko, voi seurauksena olla heikoin sato vuosikymmeniin.

Vaikka rukiilla on monien suomalaisten sydämissä rakkaimman viljan paikka, lempiruisleivän muodossa, ei sen kotimainen tuotanto ole mitenkään taattua joka vuosi. Moni viljelijä sanoisi syyksi hankalien kylvöolosuhteiden lisäksi siitä saatavan heikon hinnan.

Kaura oli ainoa vilja, jonka sato kasvoi

Kaurasato kasvoi edellisvuodesta muutaman prosentin ja oli yli kymmenyksen suurempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaurasadon määrä (1,2 miljardia kiloa) on jo melko lähellä eniten viljellyn viljamme ohran satoa (1,4 miljardia kiloa). Viimeksi kaurasadon määrä oli näin lähellä ohrasatoa 30 vuotta sitten vuonna 1990, jolloin molemmista korjattiin huippusadot.

Kaura ei suotta kiri ohrasatoa kohti. Pääsyy kauran nousuun löytyy sekä kotimaisista että ulkomaisista ruokapöydistä. Me kuluttajat eri puolilla maailmaa haluamme yhä enemmän kauratuotteita lusikoitavaksi, haarukoitavaksi ja juotavaksi. Kysyntä on lisännyt kaurapohjaista kotimaista elintarviketeollisuutta ja taannut jatkuvan kauravirran satamiimme laivattavaksi kaukomaille.

Kaura on ainoa viljamme, jonka tuottamisessa voimme ylpeillä olevamme aivan Euroopan kärkimaita. Puola on ollut suurin kauran tuottajamaa viime vuosina. Suomi on kamppaillut Espanjan kanssa kaurantuotannon mitalisijoista. Ruotsi ei ole päässyt mitalisijoille tässä EU-maiden kaurakisassa. Myös maailmanlaajuisesti pääsemme tuottajamaiden kärkeen. Puolaa suurempia kaurantuottajamaita vuonna 2019 maailmalla olivat vain Venäjä ja Kanada.

Mikä on luomuin viljamme?

Vastauksia voisi olla ainakin kaksi. Määrällisesti eniten luomuna tuotetaan kauraa, yli 80 miljoonaa kiloa. Suuresta kaurasadostamme luomun osuus on kuitenkin (vain) seitsemän prosenttia. Toinen vastaus voisi olla ruis. Koko ruistuotannostamme luomuna tuotetaan 14 prosenttia, määrällisesti se on lähes 10 miljoonaa kiloa.

Satotilastoinnin tietokantataulukointi uudistui. Nyt satotilastossa on saatavilla kaikista tilastoon sisältyvistä kasveista uutena luokitteluna myös tavanomaisesti tuotettujen kasvien satotiedot. Toinen merkittävä muutos on Luomusatotilaston sisällyttäminen Satotilastoon. Uudistuneessa Satotilastossa on siis entistä helpompi verrata luomusatotietoja Suomen kokonaistuotantoon sekä myös tavanomaiseen tuotantoon, sekä päinvastoin.

Yhteenveto vuoden 2020 sadosta

Viljasato vuonna 2020 oli 3,4 miljardia kiloa eli 15 % edellisvuotta pienempi. Viljasato oli 2000-luvun kolmanneksi pienin.

  • Ohrasato, 1 382 milj. kg, väheni viime vuodesta 18 %
  • Kaurasato, 1195 milj. kg, kasvoi hieman (+2 %)
  • Vehnäsato, 677 milj. kg, pieneni 25 %
  • Ruissato, 67 milj.kg, pieneni 63 %
  • Rypsi- ja rapsisato, 31 milj. kg, väheni 26 %
  • Perunasato 624 milj.kg – on yhtä suuri kuin edellisvuonna (+1 %)
  • Hernesato (54 milj. kg) kasvoi 59 %

Vuoden 2020 luomuviljasato – 156 miljoonaa kiloa – on 9 % suurempi kuin vuonna 2019. Määrä on lähes 5 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %.  Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.

  • Yli puolet viljasadosta oli kauraa – 83 miljoonaa kiloa – 9 % enemmän kuin vuonna 2019
  • Ruissato oli lähes 10 miljoonaa kiloa – yhtä paljon kuin vuonna 2019
  • Ohrasato kasvoi neljänneksen 22 miljoonaan kiloon
  • Vehnäsato kasvoi hieman – sato oli lähes 19 miljoonaa kiloa
  • Luomuherneen ja häkäpavun sato kasvoi noin neljänneksen vuodesta 2019

Voit katsoa Tilastotietokannasta tuloksia tarkemmin, klikkaa tästä

Sieltä selviää esimerkiksi perunasadon jakautuminen eri käyttätarkoituksiin

Peruna yhteensä                            624,4      milj.kg

  • Ruokaperuna                              267,9
  • Varhaisperuna                            8,4
  • Ruokateollisuusperuna           96,4
  • Tärkkelysperuna                        203,7
  • Muu peruna 5)                           48,1
TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!