Pominta lehdestä 3/2020: Yritysryhmä voi olla viennin avaaja

Jouko Tikkanen Lehtinosto Leave a Comment

Kasvikset ovat olleet vientiavustusten väliinputoaja, kun puutarhat ja perunatilat eivät ole saaneet edes messuille tukea kuten elintarvikeyritykset. Ratkaisu mahdollisesti löytyy yritysryhmästä, jonka avulla tukea voi saada viennin virittämiseen 75 prosenttia. Artikkeli on julkaistu numerossa 3/2020.

Kasvihuonevihannesten viljely Suomessa on kilpailukykyistä myös Euroopan markkinoilla.

PUUTARHA-SANOMAT / JOENSUU

Maaseutuyritysten rahoitusasiantuntija Mika Honkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta sanoo, että puutarhayritysten viennin rahoituksen ratkaisuksi sopii hyvin yritysryhmähanke.

– Yritysryhmän voi muodostaa 3–10 yritystä, joilla on ensiasteen jalostusta eli käytännössä vähintään kauppakunnostettu tuote.

Yritysryhmän kehittämishankkeessa ei voi olla mukana maatalouden alkutuotantoa palvelevaa kehittämistä. Sitä voidaan tehdä tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämishankkeessa, jossa tukiprosentti on 60.

Honkasen mukaan rajanveto alkutuotannon ja tukeen oikeuttavan jalostuksen välillä on kuin veteen piirretty viiva.

– Tulkitsemme niin, että ensimmäisen asteen jalostus täyttyy, kun tuote kauppakunnostetaan eli pakataan. Siten puutarhoissa tapahtuvat salaattien pussitus ja mansikoiden rasioiminen kelpaa jalostukseksi.

Yrityksellä tulee olla pakkaamiseen liittyviä laitteistoja ja laiteinvestointeja voidaan maaseuturahaston yritystuella tarvittaessa myös rahoittaa. Samaan kategoriaan voisi kuulua myös perunoiden pesu ja pakkaaminen.

Hallinnoija hoitaa byrokratian

Rahoitusasiantuntija Mika Honkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta sanoo, että yritysryhmähankkeeseen osallistuvia yrityksiä voi olla muiltakin alueilta kuin rahoittavan ELY-keskuksen alueelta, kunhan oman alueen yritys hyötyy hankkeesta.

Yritysryhmään osallistuvien yritysten tulee olla mikro- tai pienyrityksiä. Yläraja ei kuitenkaan poista Suomessa montakaan puutarhaa pois, sillä mikroyrityksiksi luetaan alle 10 työntekijää ja määritelmän mukaan pienyritys työllistää alle 50 työntekijää ja liikevaihto tai tase on alle 10 miljoonaa euroa.

Mika Honkanen sanoo, että yritysryhmähankkeen tukea ei ole ymmärretty hakea siinä laajuudessa, kuin on tarkoitettu.

– Hankkeessa on oltava yksi hallinnoija, joka voi olla yritys tai yhteisö mutta ei pelkkä toiminimi.

Hallinnoija hoitaa maksuliikenteen ja kirjanpidon, ja osallistuvat yritykset maksavat 25 prosentin omavastuu hankkeen hallinnoijalle. ELY-keskus maksaa 75 prosentin tuen hallinnoijalle jälkikäteen, joten hallinnoija tarvitsee puskurirahastoa. ELY voi tehdä tilityksen enintään neljässä ja vähintään yhdessä erässä vuoden aikana. Yritykset välttyvät kokonaan hankehallinnoinnin vaatimalta työltä.

– Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset kehittävät yhdessä toimintaansa ja samalla voidaan kehittää jokaista yritystä myös yrityskohtaisilla toimenpiteillä. Hanke ei kuitenkaan voi vääristää kilpailua.

Honkasen mielestä vientiin suuntautuvat suomalaiset pienet yritykset harvoin ovat kilpailemassa keskenään, vaan täydentävät toisiaan.

Hakemuksella on jo kiire

Kaikki hankkeeseen myönnettävä tuki jyvitetään osallistujayrityksille de minimis -tueksi, joka on hallinnollisesti kevein tapa huomioida EU:n valtiontukisäännöt.

– Tuen myöntämisperusteissa edellytetään yritysten liikevaihdon kasvua. Myös henkilöstön määrän halutaan kasvavan, mutta se ei ole absoluuttinen vaatimus, sillä myös työpaikkojen turvaaminen katsotaan positiiviseksi asiaksi.

Hanketuella ei voida tehdä korvausinvestointeja, vaan tuki on tarkoitettu kehittämiseen ja parantamiseen.

– Vientihankkeessa voidaan olla porukalla messuilla, luoda vientivalmiuksia ja verkostoja eli nostaa toimintoja ylös, kuvailee Honkanen.

Hankkeet rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 varoista. Hankehakemuksilla on kiire, sillä Pohjois-Karjalassa ne tulee jättää tämän vuoden lokakuun loppuun ja monien muiden ELY-keskusten alueella syyskuun loppuun mennessä.

– Hankeaika on yleensä kaksi vuotta ja jatkoaikaa voidaan myöntää enintään 31.12.2022 saakka, jos kustannuksia on käyttämättä, ohjeistaa Mika Honkanen.

Rami Lilja tuottaa Frex-tuotemerkillä myytävää perunaa, jota viedään myös ulos.

Yhteisöhankkeille uutta virtaa yrittäjyyteen

Koordinointi- ja aktivointihankkeet, tuki 100 %

  • Kootaan yritysten kehittämistarpeita sekä etsitään uusia markkinoita ja yrittämisen mahdollisuuksia. Voidaan käyttää yritysryhmähankkeen valmisteluun.
  • Ei tarjoa suoraan yrityksiä hyödyntäviä neuvontapalveluita, vaan tulosten tulee olla kaikkien alueen yritysten käytettävissä.

Tiedonhankintahanke (teollinen tutkimus), tuki 80 %

  • Pienille yrityksille uutta tietoa ja taitoa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen

Tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämishanke (kokeellinen kehittäminen), tuki 60 %

  • Kehittää uusia tai parantaa olemassa olevia tuotteita, palveluita tai prosesseja sekä testata ja pilotoida niitä.
  • Voidaan kehittää lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita sekä toteuttaa menekinedistämistoimia elintarvikkeiden paikallisille markkinoille.

Yritysryhmän kehittämishanke, tuki 75 %

  • Yritysryhmän kehittämishankkeessa 3–10 yritystä kehittää yhdessä toimintaansa ja samalla voidaan kehittää jokaista yritystä myös yrityskohtaisilla toimenpiteillä.

Koulutushanke yritysryhmälle, tuki 75 %

  • Muista koulutushankkeista poiketen voi tarjota neuvontaa myös yksittäisille yrityksille.
  • Yritysryhmän koulutushanke soveltuu esimerkiksi laatuvalmennukseen, koska yhteisen koulutuksen lisäksi se voi sisältää yrityskohtaista neuvontaa yritysten omien laatujärjestelmien laadintaan.
TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!