Poiminta lehdestä nro 1/2019: Käytetyistä paristoista hivenlannoitetta kasveille

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Tracegrow Oy on matkalla maailman valloitukseen. Tämä cleantech-yritys valmistaa alkaliparistoista mikroravinteita maa- ja puutarhaviljelyn tarpeisiin. Puhtaan teknologian innovaatio tuo ratkaisun kahteen globaaliin ongelmaan: alkaliparistojen hivenaineiden ekologiseen uudelleen käyttöön ja niiden puutteesta kärsivän viljelysmaan ravitsemiseen. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 1/2019.

Tracegrow’n kehittämää lehtilannosta tullaan käyttämään ensi kesänä monilla kasveilla, muun muassa monet perunatilat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa.

[PUUTARHA-SANOMAT: KÄRSÄMÄKI]

Kärsämäen teollisuusalueelle on noussut iso teollisuushalli, joka pitää sisällään maailmanluokan salaisuuden: kuinka alkaliparistoista erotetaan mangaani (Mn) ja sinkki (Zn) käytettäväksi kasvien hivenlannoitukseen.

Alkalipariston toiminta perustuu sinkin ja mangaanin väliseen reaktioon. EU:n asetus kieltää paristojen viemisen kaatopaikoille. Suomessa paristojen keräily on järjestetty varsin hyvin, kun paristoja myyvissä kaupoissa on Recser Oy:n punaiset pahvilaatikot.

Käytetyt paristot toimitetaan Nivalaan Akkuser Oy:lle murskattavaksi. Se erottaa alkaliparistoista raudan ja poltettavat muoviaineet ja lopusta syntyy niin sanottua mustaa massaa. Se on aiemmin ollut ongelmallista jätettä, jonka sijoituksesta on pitänyt maksaa.

Mikko Joensuu esittelee Akkuser Oy:n toimittamaa alkaliparistojen mustaa massaa, josta Tracegrow valmistaa puhdasta lehtilannosta.

Kultakaivoksesta keksijöitä

Huhtala Yhtiöiden Petri Huhtala sai idean pääosin sinkkiä ja mangaania sisältävän massan käyttämisestä kasvien ravinteena. Tracegrow on perustettu 2012 ja se toimi vuoteen 2017 Rec Alkaline -nimellä. Huhtala Yhtiöistä tuli pääomistaja 2015 ja yrityksen kehitys sai vauhtia.

Ratkaisemattomana ongelmana oli, kuinka nämä hivenet saadaan puhtaasti erilleen. Huhtala kysyi asiantuntemusta Raahen kultakaivoksella työskennelleiltä hydrometallurgian osaajilta Mikko Joensuulta ja Joni Rahuselta.  Keksijätiimiin tuli myös kemisti Lasse Rautio.

Joni Rahunen on palanut suojavarustuksessa tehtaan valmistusosasta ohjauskeskukseen.

Yrityksen asiantuntijakumppanina on ollut tutkijoita Lukesta, Oulun yliopistosta ja kehitysprojekteja on toteutettu Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Kaupallisena kumppanina on ollut Berner, nykyisin Viljelijän Avena Berner.

– Meillä on nyt patentoitu menetelmä monimutkaiseen prosessiin, jossa hapoilla liuotetaan hivenaineet erilleen. Menetelmä täyttää EU:n lannoitelainsäädännön ja lopputuote on hyväksytty myös luomuviljelyyn, kertoo Mikko Joensuu.

Valmistus käynnistyi vauhdilla

Prosessi on tarkoin varjeltu salaisuus, josta on kaksi maailmanlaajuista patenttia vireillä. Emäksistä alkaliparistojen mustaa massaa liuotetaan rikkihapolla ja lipeällä säädellään pH:ta. Haitalliset aineet suodatetaan ja puhdistetaan pois.

Kärsämäen kunta huolehti tehtaan tarvitseman infran rakentamisesta ja Tracegrow investoi koneet ja laitteet. Toiminta saatiin vauhtiin 2 vuodessa.

– Tracegrow Oy:n tehdas on ollut kesästä alkaen tuotannossa ja tuotannon koko kapasiteetti on myyty jo maaliskuulle asti, kertoo Mikko.

Berner toi kesällä markkinoille sinkkiä ja mangaania sisältävä ZM-Grow-lehtilannoksen. Sitä myydään 10 litran kanistereissa noin 50 euron hintaan. Käyttömäärä peltoviljelyssä on 2–3 litraa hehtaarille laimennettuna 200 litraan vettä. Lehtilannos voidaan yhdistää useimpien torjunta-aineiden kanssa.

Tracegrow Oy:n kehittämällä menetelmällä alkaliparistojen sinkki ja mangaani saadaan 90-prosenttisesti liotettua talteen. Yhdestä 10 gramman paristosta saadaan 2,5 grammaa mangaania ja 2,5 grammaa sinkkiä. Lisäksi lopputuotteessa on hieman kaliumia.

Osakeannilla lisää rahoitusta

Akkuser murskaa Suomesta ja Pohjoismaista kerättyjä alkaliparistoja noin 2 000 tonnia vuodessa. Kärsämäen tehtaan tuotanto riittää Suomen ja monen lähimaan tarpeisiin. Tavoitteena on kuitenkin maailmanvalloitus. Yksin EU:n alueella alkaliparistojen kierrätystarve on 125 000 tonnia vuodessa.

Toimitusjohtaja Tatu Leppäsen mukaan Tracegrow pyrkii vientimarkkinoille paitsi myymällä itse valmistamaansa lehtilannosta myös myymällä teknologiaansa. Kumppaneiksi haetaan lannoitefirmoja kierrätysyrityksiä ja lannoitteiden jakelijoita maailmalta konsulttiyhtiö Pöyryn avustuksella.

Toimitusjohtaja Tatu Leppänen sanoo, että Suomessa kerättävät alkaliparistot (1,5 milj. kg) eivät tule riittämään tehtaan tarpeisiin. Raaka-aineesta ei kuitenkaan ole pulaa, sillä EU:n alueella on varastoituna 100 miljoonaa kiloa paristoja.

Tracegrow’n lehtilannoitteet ovat hinnaltaan hyvin kilpailukykyiset suuriin kilpailijoihin nähden. Ekologisuuden osalta suomalaisyritykselle ei ole lainkaan kilpailijaa maailmalla. Kierrätetty hivenlannos sopii erinomaisesti kestävän kehityksen maanviljelyyn (sustainable farming).

Leppäsen mukaan myyntitavoite vuodelle 2020 on 5,2 miljoonaa litraa vuodessa, mikä vaatii jo noin 3 000 tonnia käytettyjä alkaliparistoja. Yritys pyrkii kasvattamaan liikevaihdon 64 miljoonaa euroon vuoteen 2022 mennessä ja pääsemään maailman vientimarkkinoille.

Tracegrow toteutti suunnatun osakeannin viime syksynä.  Siinä se keräsi 3 miljoonaa euroa uutta pääomaa ja yrityksen arvoksi eli valuaatioksi määritettiin yli 20 miljoonaa euroa. Huhtala Yhtiöt on edelleen pääomistaja, ja myös yrityksen keskeiset henkilöt ovat osakkeenomistajia.

– Tavoitteemme on olla globaalin kiertotalouden tunnustetuin mikroravinteita maanviljelyyn valmistava yritys. Osakeanti antoi meille lisää tarvittavia resursseja kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, sanoo Tatu Leppänen.

Maailmanlaajuiset mikroravinnemarkkinat kasvavat vuosittain yli 8 prosenttia ja markkinoiden arvioidaan ylittävän 8,5 miljardia dollaria viidessä vuodessa.

– Maailmassa käytetään vuosittain noin 10 miljardia alkaliparistoa, joiden tehokkaaseen ja ekologiseen kierrätykseen valtiot ja kierrätysyritykset etsivät kuumeisesti ratkaisua, Leppänen sanoo.

Mihin sinkkiä ja mangaania tarvitaan?

Maaperä köyhtyy kaikkialla maailmassa ja tuottaa entistä vähemmän satoa vaikuttaen negatiivisesti ruuantuotantoon. Suomessa viljelysmaat ovat mangaaniköyhiä ja maailmalla puutetta on etenkin sinkistä. Sinkinpuutoksesta arvioidaan kärsivän noin kaksi miljardia ihmistä.

Sinkki vaikuttaa kasvissa muun muassa valkuaisaineiden ja hiilihydraattien muodostumiseen ja on tärkeä kasvuhormoni auksiinin valmistuksessa.

Suomessa Tracegrow’n hivenlannoitetta markkinoi Viljelijänberner.

Suomessa peltomaat kärsivät mangaanin puutteesta. Mangaani osallistuu kasvissa muun muassa valkuaisen muodostumiseen, ja sen puutos heikentää typen hyväksikäyttöä, kasvin yhteyttämistä sekä veltostuttaa kasvin lehtiä ja huonontaa juurten kasvua.

Viljelysmaan korkea pH heikentää useiden hivenravinteiden kuten sinkin ja mangaanin käyttökelpoisuutta kasville. Lehtilannoituksella voidaan hivenravinnetilanne korjata.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!