Omenan laatu on monen tekijän summa

Omenan laatua voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Omenanlajikeominaisuudet, sen koko, muoto, väri ja aromikkuus ovat oleellisiaasioita, mutta kuluttajan kannalta ratkaisevinta ostohetkellä on omenanulkoiset ominaisuudet. – Kuluttajat arvostavat omenassa mehukkuutta,rapeutta ja aromikkuutta sekä sitä, että omena on punainen, totesiTyötehoseuran tutkija SIRKKA MALKKI Uudenmaan omenanviljelijöillesuunnatun koulutusarjan avauksessa tänään Lohjalla. Malkki ruoti omenankäsittelyä lajittelussa ja kaupan tiskillä.

Omenan laatu muodostuu tekijöistä ennen sadonkorjuuta ja sen jälkeen.Poiminta-ajankohta on määriteltävä oikea-aikaiseksi. Valikoiva poimintaparantaa satotasoa ja saa tasaisen kypsyyden vastamaan paremmin kuluttajantarpeita. Koneellista poimintaa Suomessa ei harjoiteta, koska se kolhiienemmän ja soveltuu parhaiten teollisuuden tarpeisiin toimitettavalleomenalle. Suurien keruulaatikoiden käyttö vähentäisi kolhiintumista.

Lajittelu muodostaa kynnyskysymyksen

-Omenat olisi aina poimittava kauniilla ilmalla ja hellävaraisesti. Vauriotovat yleensä omenan pinnassa ja huomaamattomia. Lajittelu tehdään jokokäsin tai koneellisesti. Lajittelu ei paranna omenan laatua, mutta saa sentasalaatuiseksi, Sirkka Malkki sanoi.

Tyypillistä suomalaiselle omenaviljelijälle on, että heidän käytössään onvanhat koneet, joiden toiminnassa olisi paljon toivomisen varaa. Yleensäsuomalaiset omenanviljelijät lajittelevat ja pakkaavat omenansa itse 10-12kilon laatikoihin. Malkki sanoi, että ulkomailla käytetään useinyhteisyrityksiä, joihin viljelijät tuovat omenansa lajiteltavaksi japakattavaksi.

Pakkaaminen kolmen kilon laatikoihin vähentäisi Malkin mukaan kuluttajientarvetta sormeilla ja kokeilla omenoita kaupan tiskillä. Haluttaessatällaisessa laatikossa voi olla vaikka eri kokoisia ja eri lajikkeita elisekaomenoita.

Sirkka Malkki huomautti, että usein kaupan hevi-osastolla ei osatakäsitellä omenoita oikeaoppisesti. Kylmävarastojen käyttö on meillävähäistä, optimaalinen lämpötila on +2…5 C astetta ja suhteellinenilmankosteus 90-95 prosenttia.

Laatu kärsii viimeistään kaupan tiskillä

Laatupäällikkö ERKKI RAUTIO Kotimaiset Kasvikset ry:stä suomi kauppaa.-Omenakaupan heikoin lenkki on vähittäiskauppa. Kylmäketju katkeaa useinkaupan tiskille ja monet tuotteet pilaantuvat sen takia ennen aikojaan. Yksratkaisu on kaupan henkilökunnan koulutus. Myös tuotteiden vaihtuvuuskaupan tiskillä on saatava nopeammaksi. Kotimaisten Kasvisten tukkukaupanportaaseen tekemien pistokokeiden perusteella omenoissa on ollut enitenvärilajitteluvirheitä ja kuoren rikkoutumisia, mitkä johtuvat kotimaistenomenoiden ominaisuuksista.

Korkeata laatua korosti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen vanhempitarkastaja ESKO VIIKARI. Hänen mukaansa tukkuportaaseen tehtyjentarkastusten perusteella noin kaikista koti- ja ulkomaisista omenoistatäyttää 60 prosenttia vähimmäisvaatimukset. Lisäksi tuoduista omenoista ontavattu eriä, joissa on puutteelliset merkinnät.

Viat suomalaisissa omenoissa ovat enimmäkseen pintavirheitä, muoto- jakokoeroja sekä joitakin tautitapauksia. Ulkomaisissa omenoissapintavirheitä oli hieman vähemmän, mutta tauteja ilmeni joka viidennessäerässä. Viikari peräänkuulutti hevi-kauppiailta niinikään hellävaraistaomenankäsittelytaitoa.

Kotimaisen omenan osuus vain prosentteja

Tukkukaupan sisäänostajan näkökulmasta omenan laatua pohti Inex Partnersinlaadunvalvontapäällikkö MATTI REIJONEN. Hän sanoi, että S-ryhmän jaTradekan yhteinen hankintayhtiön myymistä omenoista 3,9 prosenttia olikotimaisia. Viime vuoden hyvä sato näkyi myös kaupassa, kotimaista omenaatuli kuluttajille kaikkiaan 740 tonnia.

-Ulkomaiset omenat ovat silti olleet puhtaita. Ne ovat hyvin täyttäneetraja-arvot. Kuluttajat kuitenkin haluavat tietää ruuan alkuperästä enemmän,he haluavat tietää viljelymenetelmistä ja käytettävistä torjunta-aineista.

Reijonen otti esimerkiksi Norjan, jossa kotimaisen omenan osuus kaikistamyytävistä omenoista on 40 prosenttia. He ovat hyvin pystyneet suojaamaankotimaiset markkinansa.

Matti Reijonen muistutti, että omenan ulkoiseen laatuun kiinnitettäisiinkaikissa tuotantovaiheissa enemmän huomiota. Kauppoihin tulevan omenan kokosaisi olla nykyistä suurempi, noin 70-75 mm eikä juuri alle 60 mm.