Ruokaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät syyt nousivat Ruokatieto Yhdistyksen teettämässä kuluttajakyselyssä tärkeimmiksi syiksi valita suomalaista ruokaa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi nousi huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistaminen.
Toiseksi ylsi ruoka-alan tuottama taloudellinen hyvinvointi ja työllisyys. Myös ruoan jäljitettävyys ja puhtaus ovat kuluttajille tärkeitä syitä valita suomalaista ruokaa. Rationaalisten syiden lisäksi ruokavalintoihin liittyviä tunteita, makua ja ruokakulttuuria pidettiin melko tärkeinä syinä valita suomalaista ruokaa.
Ruokaan liittyvässä keskustelussa hinta on nykyään usein keskipisteessä. Suomalaiseen ruokaan liittyy kuitenkin paljon muita positiivisia näkökulmia, ja siksi Ruokatieto Yhdistys kokosi listan syistä valita suomalaista ruokaa ja selvitti kyselyllä, mitkä syyt ovat kuluttajille tärkeitä.
Kyselyssä valmiita vaihtoehtoja edelsi kysymys siitä, kuinka tärkeänä pitää siitä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää tätä erittäin tärkeänä.
Ennen valmiiden vaihtoehtojen esittämistä esitettiin myös vapaasti vastattava kysymys siitä, miksi suomalaista ruokaa tulisi valita. Vastaajien kirjaamat teemat ja niiden määrät olivat hyvin samankaltaisia kuin valmiiden vaihtoehtojenkin. Huomionarvoista on, että avoimissa vastauksissa mainittiin myös lähiruoka sekä laatu ja luotettavuus, joita valmiissa vastauslistassa ei sellaisenaan ollut.
Kyselyssä naiset arvioivat pääsääntöisesti kaikki syyt tärkeämmäksi kuin miehet – varsinkin 35–59-vuotiaat miehet arvioivat annettujen syiden tärkeyttä alemmaksi kuin muut. Tulotasolla ei juurikaan ollut vaikutusta vastauksiin, mutta maaseudulla miltei kaikki syyt valita kotimaista ruokaa koettiin tärkeämmiksi kuin kaupungeissa.
Ruokatieto Yhdistys toetutti saman kyselyn myös ruokaketjun ammattilaisille, jotka edustivat Ruokatieto Yhdistyksen ja MTK:n jäsenkuntaa.
Ammattilaisten näkökulmasta syiden tärkeysjärjestys on sama kuin kuluttajilla, vaikkakin itse ruokaketjussa työskentelevät kokevat kaikki syyt vieläkin tärkeämmiksi kuin kuluttajat. Ammattilaisten avoimissa vastauksissa korostuu työllisyys ja laatu, ja ilahduttavasti puolestaan kuluttajat kertovat luottavansa Suomessa tuotetun ruoan laatuun, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Ruokakulttuurin professori toivoo lisää ruokaan liittyvää tunnetta ja sosiaalisuutta
Suomalaisen ruoan maku, kotimaisen ruoan valintaan liittyvä hyvä tunne ja ruokakulttuurin vaaliminen saavat myös korkeat tärkeyspisteet, konkreettisempien hyötyjen kuitenkin korostuessa. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom toteaa, että tulosten tärkeysjärjestyksessä korostuvat perinteiset arvot sekä jo pidempään uutisaiheina useiden kriisien vuoksi olleet teemat.
– Tulos oli oletettu, vaikkakin olin yllättynyt, että tällä hetkellä paljon pinnalla olleet teemat kuten ilmastonmuutos, ekologinen kestävyys tai eläineettiset asiat eivät nousseet vastauksissa tämän korkeammalle.
Lindblom huomauttaa, että suomalaisille tyypillinen rationaalinen suhtautuminen ruokaan on tunnettu seikka jo pidemmältä ajalta ja aiemmasta tutkimuksesta. Toisaalta tunteet ja sosiaaliset suhteet näkyvät tutkimuksessa myös, kuten viime vuonna kerätyssä Mitä söin tänään -kirjoitusaineistossa, jossa syömistä kuvataan myös hyvin paljon ilon, nautinnon, hyvien makujen ja monenlaisten tunteiden kanavana.
– Ilahduttavaa oli, että Ruokatiedon teettämässä kyselyssä ruokakulttuuriset sekä makuun ja tunteeseen liittyvät seikat kuitenkin ylsivät vastauksissa keskivaiheille. Tunteilla ja tuntumisellakin on aina ollut sijansa syömisessä, ja niin kuuluukin olla, vaikkei suomalaiselle ehkä olekaan ollut kovin helppoa nostaa esille näitä seikkoja. Minusta olisi hyvä, jos voisimme nähdä ruoan alueena, jossa myös tunteilla, ilolla ja sosiaalisuudella on vahvemmin paikkansa, Lindblom toteaa.
Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 10–18.9.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna. Ruokaketjun vastaukset kerättiin Webropol-kyselyllä Ruokatiedon ja MTK:n jäsenistölle, joista saatiin yhteensä 187 vastausta.