Komissio on hyväksynyt Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Suonenjoen Seudun marjanviljelijäin yhdistys ry.
Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Vuonna 2016 Suonenjoen mansikka täytti 100 vuotta. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on sadan vuoden aikana jo vakiintunut käsite Suonenjoen mansikka. Sitä myydään ympäri Suomea ja ihmiset tuntevat Suonenjoen nimenomaan mansikasta. Kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta. Kaupungin katukuvassa mansikka näkyy monessa muodossa. Mansikan kunniaksi Suonenjoella järjestetään vuosittain Suonenjoen Mansikkakarnevaali, joka on järjestetty paikkakunnalla vuodesta 1970 asti.
Nimitystä Suonenjoen mansikka käytetään puutarhamansikasta, jota viljellään Pohjois-Savossa Suonenjoen seudulla, johon kuuluvat Suonenjoen lisäksi Vesanto, Rautalampi, Tervo ja Karttula. Suonenjoen mansikka on kokonaan punainen, mehevä ja suutuntumaltaan pehmeän samettinen. Maultaan mansikka on makea ja aromikas. Mansikoiden makeus vaihtelee lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen. Suonenjoen mansikka myydään tuoremarjana, pakasteena, jäädytettynä tai ainesosana jalosteissa.
”Pitkä hakuprosessi päättyi odotetusti myönteiseen tulokseen eli nimisuoja saatiin”, iloitsee yhdistyksen toiminnanjohtaja Raisa Haavikko. Nimisuojahakemuksen on aiemmin hyväksynyt Suomen Ruokavirasto ja nyt lopullinen päätös on tullut EU-komission käsittelystä! ”Suonenjoen mansikka” nimelle EU:n nimisuojaa on hakenut Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys.
”Hakuprosessi on ollut pitkä ja monivaiheinen. Nimisuojaa haettiin mm. turvaamaan Suonenjoen mansikka -nimen oikeaa käyttöä markkinoinnissa”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kati-Maria Snäkin. Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Nimisuojasta hyötyvät eniten kuluttajat – Suonenjoen mansikka – nimitystä saa käyttää vain ja ainoastaan tällä em. alueella viljellystä mansikasta. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Välillisesti nimisuojasta hyötyvät myös ruokamatkailu, alueen kahvilat, ravintolat ja muut ruoka-alan toimijat, mansikkaa jatkojalostavat. Asia koskettaa siis alueen mansikan viljelijöiden lisäksi koko ketjua, joka on mansikan kanssa tekemisessä, Snäkin muistuttaa.
Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys pyrkii toimillaan edistämään Suonenjoen mansikka -nimisuojatuotteen tunnettuutta sekä edesauttamaan alueen yrittäjien välisen yhteistyön kehittymistä nimisuojatuotteen ympärille. Marja-alan menekinedistämistyön ja nimisuoja-asian tietoisuuden lisäämiseksi yhdistys tekee laajasti yhteistyötä alan hankkeiden ja toimijoiden kanssa, omaakin hanketta on suunnitteilla. ”Yhdistyksessä on myös perustettu Suonenjoen mansikka -nimisuojatyöryhmä edistämään asiaa”, puheenjohtaja Snäkin jatkaa ja kutsuu samalla kaikkia alueen mansikanviljelijöitä mukaan kehittämistyöhön. Nimisuojatyöryhmän puheenjohtaksi on nimetty Pauliina Kovanen.
Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen ja viennin edistäminen – Suonenjoen mansikka vientituotteeksi samppanjan ja konjakin tapaan! Tiesitkös – että myös ne ovat nimisuojan saaneita tuotteita?!
Suojattuja nimityksiä on jo noin 3500
Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3500 nimitystä. Järjestelmässä on nyt 14 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista kaksitoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.
Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Lue arkistosta Puutarha-Sanomien ”Suonenjoen mansikka saa EU:n nimisuojan” -juttu
Puutarha-Sanomat 4/2022
EU:n nimisuoja on 14 suomalaisella tuotteella
Nimisuoja on Suomessa vakiintunut nimitys, jolla tarkoitetaan suojattuja alkuperänimityksiä (SAN) ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä (SMM) sekä aitoja perinteisiä tuotteita (APT) koskevia Euroopan Unionin eli EU-tason laatujärjestelmiä.
Tällä hetkellä EU:ssa on suojattu kaikkiaan noin 3500 nimitystä. Suomalaisia nimityksiä on järjestelmässä rekisteröity yhteensä 12. Suonenjoen mansikka pääsee Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) piiriin Kainuun rönttösen ja Puruveden muikun rinnalle.
Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä, mutta myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Maantieteellisen merkinnän omaavien tuotteiden myyntihinta on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Suomalaiset nimisuojatuotteet
1. Suojattu alkuperänimitys (SAN)
- Lapin Puikula (1997)
- Lapin Poron liha (2008)
- Lapin poron kuivaliha (2010)
- Lapin Poron kylmäsavuliha ( 2010)
- Kitkan viisas (2012)
2. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)
- Kainuun rönttönen (2008)
- Puruveden muikku (2013)
- Aito saunapalvikinkku (2022)
- Suonenjoen mansikka (2023)
3. Aito perinteinen tuote (APT)
- Sahti (2001)
- Kalakukko (2001), muutos (2021)
- Karjalanpiirakka (2002), muutos (2019)
4. Maantieteellinen merkintä (alkoholituotteet)
- Suomalainen marjalikööri/hedelmälikööri
- Suomalainen vodka