Ruokaviennin pullonkaulana osaamisen ja yhteistoiminnan puute

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomalaiset elintarvikkeet erottuvat maailmalla laadun ja tuoteturvallisuuden ansiosta. Silti ruokavienti junnaa. Ruokavienti kasvuun (RuoKasvu) –hanke katsoo, että asiakassuhteisiin ja markkinointiin panostaminen sekä myyntiin liittyvien palveluiden tuottaminen ovat välttämättömiä, jotta ruokavienti saadaan kasvuun. RuoKasvu-hanke ehdottaa markkinaehtoisen palvelutuotannon kehittämistä valtio-omisteisessa organisaatiossa tai markkinaehtoisen palveluekosysteemin luomista.

Vientijohtaja Thimjos Niniossanoo, että settaa suomalaiset yritykset selvästi eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin kilpailijoihin nähden.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Luonnonvarakeskus Luke ja Lomalaidun toteuttivat elintarvikeviennin edistämiseen tähtäävän Ruokavienti Kasvuun (RuoKasvu) -hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli tukea suomalaista ruokavientiä ja näin parantaa maatalouden kannattavuutta. Keskeisinä tavoitteina oli kehittää vientiosaamista alkutuotannossa ja elintarvikesektorilla sekä luoda toimintamalleja ruuan kansainvälisen myynnin edistämiseen ja tuottaa sekä välittää tarvittavaa tietoa ja materiaalia toimialan käyttöön. Hanke sai työnsä päätökseen.

Loppuraportissaan Ruokavienti kasvuun -hanke suosittelee, että vientiosaamisen edelleen kehittämiseksi siirrytään enemmän käytännönläheiseen vientikoulutukseen ja perustetaan kansainvälisten markkinoiden seurantajärjestelmä. Lisäksi tehostetaan elintarvikeyritysten paikallista läsnäoloa kohdemarkkinoilla.

Vientijohtaja Thimjos Ninioksen mukaan erityisen ongelmallista hankkeen mielestä on se, että EU:n jäsenmaissa julkiset organisaatiot tarjoavat yrityksille markkinaehtoisia konsulttipalveluja, joita Business Finland ei tuota.

– Tämä asettaa suomalaiset yritykset selvästi eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Julkinen hankerahoitus rajaa myös markkinoinnin ja myynnin rahoituksen ulkopuolelle. Kun valtaosa suomalaista konsulttiyrityksistä on hankevetoisia, julkinen rahoitusmalli usein rajoittaa näiden palvelutarjontaa.

Hankkeen selvitystyö toi selvästi esiin sen, että menestyvillä vientimailla on selkeät kansalliset tavoitteet ja julkisia palveluja on räätälöity tavoittelemaan asetettuja päämääriä. Suomalaisessa toimintaympäristössä on useita julkisia palveluja ja hankkeita julkisella hankerahoituksella, joiden yhteistoimintaa ei koordinoida riittävästi.

Taitoa tehdä kauppaa

Puutteet osaamisessa ja resursseissa rajoittavat elintarvikeyritysten kannattavaa kauppaa ja erityisesti lisäarvotuotteiden myyntiä. Havainto perustuu tasavertaisten brändien väliseen vientihintojen vertailuun ja osoittaa, että Suomesta myydään usein kilpailijamaita halvemmalla.

Lisäksi suomalaisten lisäarvotuotteiden myynti on edelleen keskittynyt yksittäisiin kohdemaihin, kuten Kiinaan. Epävarmoina aikoina keskittäminen muodostaa suuren riskin kansainvälisillä markkinoilla.

– Hanke suosittelee kunnianhimoisen, kansallisen vientistrategian luomista julkisen palvelutuotannon ja rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Strategian tulee asettaa selkeät päämäärät hallinnolle ja ohjata sen toimenpiteitä, sanoo Ninios.

Vientipolku avuksi elintarvikevientiä suunnitteleville

Hankkeessa tuotettiin ns. vientipolku, joka toimii kansainvälisen kaupanteon prosessikuvana, auttaa yrityksiä hahmottamaan kansainvälistymisen eri vaiheet ja ohjaa niitä eri julkisten palveluiden luo oikeaan aikaan.

Hanke myös suosittelee, että vientiosaamisen edelleen kehittämiseksi siirrytään enemmän käytännönläheiseen vientikoulutukseen ja perustetaan kansainvälisten markkinoiden seurantajärjestelmä. Yritysyhteistyötä sekä yritysten että julkisten toimijoiden välillä on syytä edistää vastaisuudessakin.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!