Puutarha-Sanomat: Työnantajalta vaaditaan paljon

Viljelijältä edellytetään moninaisia taitoja. Hänen tulisi hallita erinomaisesti itse viljely. Toinen vähintäänkin yhtä suuri haaste on tuotteiden markkinointi. Kolmas suuri haaste viljelijälle on toimia työnantajana. Marjatilalla voi olla satakin kausityöntekijää Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä.

– Yhteinen kieli ja kulttuuri puuttuvat. Viljelijän tulee kuitenkin noudattaa piirun tarkasti suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, vaikka ne eivät soveltuisikaan kausityövoimaan. Asia haastavuuden ymmärtää, kun ministeritason ihminen ei kykene hoitamaan työnantajavelvoitteita edes yhdestä siivousurakasta, todetaan Puutarha-Sanomien pääkirjoituksessa.

– Yrittäjän tulee järjestää mm. työterveyshuolto, vaikka se tuntuu yhtä abstraktilta kuin sote-uudistus, josta eivät monikymmenpäiset asiantuntijatyöryhmätkään ota selvää.

Pääkirjoituksen mukaan vieraista maista tulevat poimijat haluavat, että viljelijä maksaisi kokonaispalkan vasta työsuhteen päättyessä, sillä he haluavat säästää mahdollisimman paljon tilistään kotimaahan ja toisaalta he pelkäävät, että majoitustiloissa tilipussi varastetaan.

– Poimijat voivat tarjota myös passiaan työnantajan säilytettäväksi. Palkka on maksettava vaikka väkisin työntekijälle eikä passia pidä huolia, sillä muutoin työnantaja saatetaan leimata orjapiiskuriksi.

– Marjaisännän ja emännän on laadittava työvuoroluettelo 4 viikoksi eteenpäin, vaikka se on satukirja. Marjojen kypsymistä ja poimintasäitä ei pysty ennustamaan kuin pariksi päiväksi eteenpäin. Työaikakirjanpito on myös haastava kymmenien vieraskielisten nimien sekamelskassa. Sitä ei kuitenkaan saa laiminlyödä, vaikka työntekijä poimisi urakalla.

Viljelijän tulee kyetä tarkistamaan työhön haluavalta työoikeus. Valviran kymmenet viranomaiset eivät pystyneet paljastamaan paria valelääkäriä, mutta yhden viljelijän tulee voida tunnistaa kymmenien työtä haluavien joukosta valepoimijat, kirjoittaa päätoimittaja Jouko Tikkanen perjntaina 19.42013 ilmestyneessä Puutarha-Sanomat -lehdessä.

Puutarha-Sanomat nro 4/2013 on tuhti sisällys

• Kansikuvajuttuna K-citymarket Sellon kauppias Esa Kiiskinen: ”Kauppias on kotimaisuuden kaveri”
• Kaupan markkinaosuudet 2012, Nielsenin tulokset: S-ryhmän osuus nousi45,6 %:iin, K-ryhmän laski 34,7 %:iin.
• KTT Pertti Luukkaisen sarja kasvihuoneviljelyn strategioista alkaa: tarkastelussa yritysten talouskehitys

• Energiamarkkinat: Sähkö nousuun – kivihiili alas
• Onko Skotlannista opittavaa? Vihanneshanke tutustui Ylämaan kollegoihin
• Työnantajan rooli vaatii tarkkuutta, Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajain Liitosta opastaa, varmista myös ulkomaalaisen työoikeus

• Paikalliskasvikset ovat laadukkaampia, Husulan puutarha, Eila ja Heikki Jakobssonin haastattelu.
• Pietilän tila tuottaa kasvihuonemansikkaa , haastattelussa Heikki ja Essi Pietilä.
• Kärjen puutarha myy kesäkukat suoraan kuluttajille, haastattelussa Heikki ja Aune Kärki.

• Närpiöläinen Johnny Asplund pystytti viisi tuulimyllyä tuottamaan valoenergiaa.
• Pimeä talvi ja aurinkoinen maaliskuu sävyttivät pakkaamoiden talvea , haastattelussa Stefan Skullbacka ja Niclas Hulholm.
• Punamädästä tuli ongelma mansikkaviljelmille, haastattelussa Seppo Helminen, Raija Valtonen Evirasta. Viljelijät peräsivät Hollannista ongelman syytä, NAKT’n kommentit

• Lindell Flowers loi omat kukkamarkkinat , Heidi Kivilompolo antaa tunnustusta Keski-Pohjanmaan osuuskaupalle.
• Biofiren Reijo Santala: ”Puutarhan tulos tehdään lämmittämällä.”
• Ledeillä aikaistettiin tomaattia, Tuomo Rautiainen kommentoi ensikokemuksia välivalotuksen vaikutuksista Ikaalisten Luomussa.

• Yöpakkaset hyydyttivät narsissikaupan
• Peruna käy vähiin, kommentteja riittävyydestä pakkaajilta
• Markkinat: Varastovihannekset vaihtuvat varhaisiin

Voit tilata Puutarha-Sanomat oikeassa palkissa olevasta linkistä, tai ostaa digitaalisen näköispainoksen (5 €/lehti)
tästä linkistä