Heinäkuu oli suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista viileämpi. Hellerajaylittyi vain kuutena päivänä, ja paikoin maan pohjoisosassa jäätiin helteettä.Länsirannikolla ja Lapissa satoi selvästi keskimääräistä niukemmin, kun taasidässä ja Oulun läänissä vettä kertyi runsaasti.Tiken mukaan satonäkymät ovat hyvät.
Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli säältään hyvin vaihteleva. Kuukaudenkorkein lämpötila 29,3 astetta mitattiin Hangon Tvärminnessä 2. päivänä.Helteiden jälkeen sää viileni kuitenkin nopeasti, ja kuukauden alin lämpötila-1,2 astetta mitattiin Ylivieskassa 6. päivänä. Hallaa esiintyi tuolloin paikoinetelässäkin. Kolein päivä oli 5. heinäkuuta, jolloin Hangon Russarössä mitattu17,4 astetta oli ylin lämpötila koko maassa.
Hellepäiviä oli heinäkuussa tavanomaista vähemmän. Monin paikoin maanpohjoisosassa hellepäiviä ei ollut lainkaan. Ilmatieteen laitoksen tilastojenmukaan heinäkuun keskilämpötilat jäivät jonkin verran tavanomaista alemmiksi.Keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa sekä Perämeren rannikolla 15.17astetta ja Suomenselän alueella sekä Oulun läänissä ja Etelä-Lapissa 13.15astetta. Keski- ja Pohjois-Lapissa keskilämpötila jäi alle 13 asteen. Maanpohjoisosassa oli paikoin jopa yli asteen tavanomaista kylmempää. Keskilämpötilaoli hieman tavanomaista korkeampi ainoastaan monin paikoin maan eteläosassa japaikoin Savossa.
Vuorokautiset sademäärät suuria
Sateisinta oli maan itäisimmässä osassa sekä Oulun läänissä, jossa kuukaudensademäärä kohosi selvästi tavanomaista suuremmaksi. Itärajalla satoi paikoin yli140 millimetriä. Toisaalta länsirannikolla ja Lapissa satoi selvästikeskimääräistä vähemmän.
Kuukauden suurin sademäärä mitattiin KuusamonToranginahossa ja Pudasjärven lentokentällä, joissa sadetta kertyi 30. päiväänmennessä 147 millimetriä. Myös suuria vuorokautisia sademääriä mitattiin useillaasemilla. Eniten, 70 millimetriä, vuorokauden aikana satoi 8. päivänä Utössä.Lisäksi useilla asemilla maan lounaisimmassa ja itäisimmässä osassa mitattiinyli 40 millin vuorokausisateita.
Heinäkuussa paikannettiin Suomen maa-alueilla noin 20 000 maasalamaa. Määrä onvain kolmasosa jakson 1960-2008 keskimääräisestä heinäkuun salamamäärästä.Ukkoset painottuivat heinäkuussa lähinnä Etelä-Lappiin, Pohjois-Pohjanmaallesekä Pohjois-Karjalaan. Maan eteläosissa ukkoset jäivät hyvin vähäisiksi.Heinäkuussa eniten salamoi 16. päivänä, jolloin paikannettiin 5200 salamaa.
Satonäkymät ovat hyvät
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken ensimmäisen ennakkosatoarvion mukaan viljasato yltää tänä syksynä 4,3 miljardiin kiloon. Kasvukauden sää on kohdellut viljelykasveja eri tavoin eri puolilla Suomea, toisaalla on kuivuus vaivannut, toisaalla taas riesana on ollut liika kosteus. Etelä-Pohjanmaalla kasvustot ovat kärsineet veden puutteesta kesäkuun puolen välin jälkeen, kun taas Itä-Suomessa on samaan aikaan satanut poikkeuksellisen runsaasti. Lapissa viileys on hidastanut peltokasvien kehitystä. Keskimäärin kasvuolot ovat olleet kuitenkin suotuisat ja satotoiveet ovat ainakin vielä tällä hetkellä korkealla.
Kylvötöiden aikaan osuneet rankkasateet viivästyttivät kevätkylvöjä erityisesti Lounais-Suomen rannikkoalueella ja Pohjanmaalla. Alkukesän lämpimät säät ovat kuitenkin auttaneet kuromaan umpeen tästä aiheutunutta viivästystä. Rikkakasveja on ollut tänä vuonna erityisesti kevätviljoissa keskimääräistä enemmän, mutta niiden torjunta on onnistunut hyvin. Lämmin ja kostea sää on paikoitellen lisännyt kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä. Kasvitaudeista riesana ovat olleet erityisesti lehtilaikkutaudit ja pahkahome, tuholaisista kirvat ja rapsikuoriaiset.