Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan, FM Attiq ur Rehmanin, väitöstyö osoittaa, että luonnonvaraisten mansikkalajien perimä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää viljelyyn mansikkalajikkeita, jotka kestävät paremmin Pohjoismaiden olosuhteita ja kasvitauteja. Genomisten työkalujen avulla voidaan tunnistaa ja hyödyntää kestävyysominaisuuksia entistä tehokkaammin tulevassa jalostustyössä.
Puutarhamansikka on maailman viljellyin marjakasvi, mutta sen tuotantoa Suomessa rajoittavat kylmät talvet, lyhyt kasvukausi ja kasvitaudit, kuten mansikanhärmä.
Esijalostus tukee lajikkeiden kehittämistä tutkimuksella. Väitöstyössä tutkittiin mansikan perinnöllistä monimuotoisuutta hyödyntäen kasviaineistoa, joka oli kehitetty risteyttämällä viljellyn mansikan kahta amerikkalaista luonnonvaraista kantalajia, chilenmansikkaa ja virginianmansikkaa.
Kasviaineistoa havainnoitiin useiden vuosien ajan kenttäkokeessa Lounais-Suomessa. Tuloksissa havaittiin suurta vaihtelua viljelyn kannalta tärkeissä ominaisuuksissa, kuten talvenkestävyydessä, kasvuvoimakkuudessa, kukinta-ajassa, marjojen ulkonäössä, satoisuudessa sekä erityisen haitallisen kasvitaudin, mansikanhärmän, kestävyydessä.
– Luonnonvaraiset mansikkalajit tarjoavat runsaasti geneettisiä ominaisuuksia, joista voi olla hyötyä viljelymansikan kestävyyden ja sopeutumiskyvyn parantamisessa muuttuvissa kasvuoloissa, Rehman kertoo.
Noin kolmannes tutkitusta kasvipopulaatiosta oli hyvin kestävä mansikanhärmää vastaan, ja aineistosta löydettiin mahdollisia uusia härmänkestävyyden lähteitä tulevaan jalostustyöhön.
Genomiset työkalut tehostavat kasvinjalostusta
Tutkimuksessa hyödynnettiin perimän kartoitusta ja kvantitatiivisen genetiikan menetelmiä. Näillä tunnistettiin useita DNA-alueita, jotka liittyvät tärkeisiin viljelyominaisuuksiin, kuten talvenkestävyyteen, kukintaan ja taudinkestävyyteen. Lisäksi työssä testattiin genomivalintaa, menetelmää, joka ennustaa kasvien ominaisuuksia DNA-tiedon perusteella.
Tulokset osoittivat, että myös pienillä aineistoilla voidaan kehittää tarkkoja malleja, jotka auttavat valitsemaan parhaat yksilöt jalostukseen. Tunnistettujen geenialueiden sisällyttäminen malleihin paransi ennusteiden tarkkuutta merkittävästi.
– Genomivalinta auttaa tunnistamaan taudinkestäviä yksilöitä aiempaa tehokkaammin, myös silloin kun tutkimusaineisto on suhteellisen pieni, Rehman kuvaa.
Tutkimus vahvistaa, että luonnonvaraisten mansikkalajien geneettinen monimuotoisuus on arvokas voimavara ilmastonmuutokseen sopeutuvien ja kestävämpien mansikkalajikkeiden kehittämisessä. Esijalostus yhdistettynä nykyaikaisiin genomisiin työkaluihin tarjoaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa Pohjoismaiden marjantuotannon kestävyyttä ja kilpailukykyä.
Väitöstilaisuus 7.11.2025
FM Attiq ur Rehman väittelee 7. marraskuuta 2025 klo 13 aiheesta “Implementation of genomic tools in strawberry pre-breeding for Nordic climates”.
Väitöstilaisuus järjestetään Forest Sciences Buildingissä, Raisio Hallissa (ls B2), osoitteessa Latokartanonkaari 7, Helsinki. Tilaisuuteen voi osallistua 7.11. klo 13. myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Hermann Bürstmayr (Institute of Biotechnology in Plant Production, University of Natural Resources and Life Sciences – BOKU, Itävalta) ja kustoksena professori Timo Hytönen.
Väitöskirja on julkaistu elektronisesti ja luettavissa Helsingin yliopiston Heldassa, Linkki