Poiminta lehdestä nro 1/2021: Uusia kaupunkiyrittäjiä vertikaaliviljelyyn

Vertikaaliviljely kiinnostaa startup-henkisiä yrittäjiä pääkaupunkiseudulla. Little Garden Oy:llä on runsaan vuoden kokemus viljelystä, logistiikasta ja markkinoista. Vaikka kaupunkiviljely lisääntyy, ei se tule mullistamaan ruoantuotantoa Suomessa. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 1/2021.

Jaakko Lehtonen pyörittää Little Garden Oy:n vertikaaliviljelmää Vantaan Myyrmäessä.

PUUTARHA-SANOMAT / VANTAA

Muutamassa vuodessa on pääkaupunkiseudulle syntynyt puolenkymmentä vertikaaliviljelmää. Yksi niistä on Little Garden Oy, jonka viljelmä on Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen toimipisteen sisätiloissa.

Little Garden Oy osakkaina ovat Jaakko Lehtonen, Kirmo Kivelä ja Robert Jordas, jolla on Lapinjärvellä Robbes Lilla Trädgård Ab.

– Olemme Kirmon kanssa puuhailleet ympäristöjärjestö Dodo ry:ssä vuodesta 2009 alkaen. Siinä edistettiin kaupunkiviljelyä ja ekologista elämäntapaa. Pasilan ratapihalle perustimme Kääntöpöytä-yhteisöviljelmän, jossa testailtiin viljelyä, kertoo Jaakko.

– Vuonna 2013 virisi verkostoituminen ammattimaisten toimijoiden kanssa.  Oli puhetta kasvihuoneesta ja sitten ideana oli sisäviljely, kun ledien hinta laski. Robben puutarha oli vertikaaliviljelyn esimerkkinä.

Vertikaaliviljely on ekologista

Jaakko Lehtonen sanoo, että yritys toimii pienillä resursseilla ja hän on ainoa päätoiminen työntekijä. Hän pitää lähellä markkinoita olevaa monikerrosviljelmää kestävänä ratkaisuna.

– Se on ekologisempi kasvihuoneviljelyn muoto. Led-valojen taajuudet ovat kasvulle optimaaliset. Kasteluvesi käytetään uudelleen, jolloin vettä ja ravinteita ei mene hukkaan. Kerrosviljely säästää tilaa ja matka viljelypaikasta loppukäyttäjälle on lyhyt.

– Viljely ei kuitenkaan ole helppoa. Yrtti- ja versomarkkinat ovat hyvin kilpailtuja.

Little Gardenin vertikaaliviljelmä valmistui vuoden 2019 lopulla. Se on ulkomitoiltaan 20 neliömetriä ja kun käytössä on neljä kerrosta, viljelyalaksi tulee 80 neliötä. Runkoon on mahdollista rakentaa vielä kaksi kerrosta lisää, kun Metropolian hallissa korkeutta riittää.

– Mekanismi on puoliautomaattinen. Kourut siirtyvät nappia painamalla. Tavoitteena oli päästä alle 1000 euron neliökustannuksella ja investointi jäi selvästi sen alle, vaikka yllätysmenoja on tullut. Viljelijä voi ratkaista, ostaako hän paketin avaimet käteen vai kokoaako hän elementeistä viljelmän itse.

– Emme saaneet maatalouden investointitukea, sillä sen saanti on startup-yrityksille hankalaa, kun täytyy pystyä esittämään pitkät vuokrasopimukset ja kannattava liiketoimintamalli. Toki investointituen saanti on mahdollista kaupungeissakin oleville viljelmille, toteaa Jaakko.

Reko-myynnissä olevia versoja.

Yrttejä ja versoja tuotannossa

Nyt viljelyssä on yrteistä basilikaa ja korianteria, joilla on hyvä menekki. Ylimmillä viljelytasoilla on valospektriltä laajemmat ledit ja niillä tasoilla viljellään versoja kuten valkolupiinia ja auringonkukkaa.

Jaakko laskee, että 40 neliöltä viikkotuotos voi olla 1000 yrttiä ja 20 neliön linjasto voi tuottaa 64 kiloa lupiinin versoa viikossa.

– Versot myydään 125 gramman rasioissa. Leikkaaminen ja pakkaaminen vaativat paljon duunia.

Little Gardenin sato markkinoidaan pääkaupunkiseudulla pariin kymmeneen K-kauppaan ja Reko-renkaiden kautta suoraan kuluttajille.  Lisäksi hoidettavana on Triplan K-supermarketissa ledien alla oleva yrttien kasvatus- ja myyntitila.

– Kaupat ovat ottaneet lähituottajan avoimesti vastaan. Jaan tuotteet pikkupakulla ja kovin kauaksi ei muutamaa rasiaa kannata viedä. Minun ei tarvitse soitella kauppoihin, kun täydennän hyllytilan menekin mukaan ja vastaamme hävikistä itse.

– Reko-myynissä käymme samalla paikalla kahden viikon välein. Kierros on ketjutettu niin, että samana päivänä on 4–5 myyntipaikkaa.  Reko-myynnin hittituotteet ovat kananmunat.

Jaakon mukaan Reko on hyvä myyntitapa ja siitä tulee järkevästi liikevaihtoa.

– Kanta-asiakkaat ostavat tuotteitamme myös kaupoista ja kertovat niistä muille. Uutuudet ja ekologinen lähituotanto kiinnostavat. Pakkauskustannuksissa voi säästää, kun asiakkaat ovat lähellä.

Little Gardenin yrttejä ja versoja menee myös muutamaan ravintolaan. Jaakko kuitenkin toteaa, että vertikaaliviljelyn kustannuksilla ei koskaan päästä hinnalla kilpailemaan ulkomailta nippuina ravintolakäyttöön tuotavien yrttien kanssa.

Skaalattavaa mallia haetaan

Jaakko Lehtonen hioo yrityskumppaneineen ja Metropolian projektien avulla yrityksen toimintaa. Hän katsoo, että kaupunkien vertikaalituotannon liiketoimintamallissa on kolmenlaista kehittämistä.

– Viljelyn teknologiassa ja automaatissa on vielä parannettavaa. Toiseksi operatiivisessa toiminnassa pitää pystyä pitämään langat käsissä. Kolmanneksi on päätettävä, minkälaista bisnestä tavoitellaan.

Jaakko sanoo, että Little Garden haluaa olla eturintamassa toimintamallin luomisessa.

– Mallin tulee olla skaalattavissa isoksi, muttei liian isoksi. Hyvän konseptin voi monistaa franchising-periaatteella. Siinä kannattavuus tulee saada itse viljelystä eikä teknologian myynnistä, pohtii Jaakko.

Jaakko Lehtonen kaipaa kerrosviljelyyn yhteistyökumppaneita ja rahoittajia.

– Uskon, että kaupunkiviljely saadaan lähivuosina kannattavaksi, mutta se ei tee mullistusta ruoantuotantoon. Erityisesti kasvihuonetuotannossa se tulee kuitenkin olemaan merkittävä osaratkaisu ekologisesti ja taloudellisesti kestävänä tuotantomuotona.

Lähellä tuotetut yrtit ja versot ovat saaaneet pääkaupunkiseudun vähittäiskaupoissa hyvät myyntipaikat.

 

Pääkaupunkiseudulla toimivia vertikaaliviljelmiä ovat mm. seuraavat:

Little Garden Oy
Helsingin Salaattitehdas Oy (Salladsfabriken)
Oy Folium Farms Ab
Urban Ägräs Oy (Stadin yrtit)
Pinoa Foods Oy