Poiminta numerosta 7/2020: Pakastehernettä puidaan yötä päivää

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset, Videot Leave a Comment

Apetit on voinut kasvattaa palkoherneen sopimusalan 1500 hehtaariin, sillä yli puolet sadosta menee vientiin. Laadukasta suomalaista hernettä arvostetaan Italiassa. Yritys hankki neljännen puimurin tänä kesänä. Katso video, artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 7/2020.

PUUTARHA-SANOMAT / KOKEMÄKI

Apetit Oyj:n hernepuimurit kiertävät satakuntalaisia sopimusviljelmiä yötä päivää heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Kuorma-autot rahtaavat herneitä rivakasti pakastetehtaalle Säkylään, sillä Apetitin lupaus on saada herne 2 tunnissa pellolta pakkaseen, jotta herneen ravintoarvot ja muut ominaisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä.

Viljelyasiantuntija Matti Perttu kertoo herneentuotannosta vientipäällikkö Jussi Myllärille, joka aloitti tehtävässään tänä vuonna.

– Tänä vuonna hernesopimuksia on noin sadan viljelijän kanssa; pienin ala on 5 hehtaaria ja suurimmat sopimukset ovat yli 70 hehtaaria. Kokonaisala on tänä vuonna 1500 hehtaaria, kertoo viljelyasiantuntija Matti Perttu.

Viljelmät sijaitsevat Säkylän lähipitäjissä Alastarolta Ulvilaan, tunnin ajomatkan sisällä tehtaasta.

– Viljelyä hajauttamalla vähennämme riskejä. Täällä Kokemäellä oli 50 millin sade, joka kellastutti kasvustoa, toteaa Matti Perttu Kokemäen kartanon pellolla elokuun 4. päivänä.

Vastuullista viljelyä

Apetit hankkii sopimusviljelijöille siemenet ja ohjeistaa kylvöajan. Ensimmäiset kylvöt tehtiin tänä vuonna huhtikuun 27. päivä ja viimeiset kesäkuun 16. päivä. Toukokuun alkupuolen yöpakkaset hidastuttivat kylvötahtia.

– Viljelijä huolehtii viljelytoimista kasvukauden ajan. He seuraavat feromonipyydyksen avulla hernekääriäisen lentoa ja jos kynnysarvot ylittyvät tehdään 8–12 vuorokauden kuluttua kuoriutuville toukille pyretroidiruiskutus, jota tarvitaan noin puolelle hernepelloista.  Noudatamme vastuullisen viljelyn periaatteita eikä kasvustoja ruiskuteta varmuuden vuoksi, kertoo Matti.

Rikkaruohojen torjuntaan on käytettävissä toistaiseksi mm. Fenix-valmiste (tehoaine aklonifeeni), jonka varoaika tarhaherneellä on 35 vuorokautta. Fenixin kanssa käytetään tankkiseoksena Basagran SG-valmistetta.

– Ennen puintia viljelijöiden tehtävänä on kerätä pellolta nupulliset ohdakkeet ja valvatit, sillä tehtaan värilajittelija ei pysty niitä erottelemaan herneistä.

Puinti päivälleen ajoissa

Matti Perttu kertoo, että viikkoa ennen herneen oletettua valmistumista aletaan tarkkailla herneen kovuutta.

– Puolenkymmentä näytteenottajaa kiertää peltoja ja kovuutta mitataan tenderometrillä. Samalla lohkolla käydään keskimäärin kolme kertaa 1-2 päivän välein keräämässä näytteitä.

Hernepuimurit ovat Apetitin omia, mutta puinnin ja kuljetuksen tehtaalle hoitavat kokeneet urakoitsijat.  Vajaan parin kuukauden kestävä puintityö on käynnissä ympäri vuorokauden kahdessa 12 tunnin vuorossa.

– Peltotyönjohtaja on jatkuvassa yhteydessä tehtaan vuorotyönjohtajaan ja puinnissa pidetään taukoa, jos tehtaan kapasiteetti on täynnä. Vuorokaudessa voidaan pakastaa noin 200 tonnia, selvittää Matti.

Tänä kesänä on ollut vaihtelevat olosuhteet kevään pakkasista kesäkuun lopun helteisiin ja heinäkuun runsaisiin sateisiin.

– Herneen keskimääräinen sato on 4 tonnia hehtaarilta ja huippusato voi olla lähellä 10 tonnia. Tänä vuonna eri peltojen välillä sadot ovat vaihdelleet valtavasti. Jäämme viime vuoden huippusadosta jälkeen, mutta määrätavoite täyttynee kohtuullisen hyvin, luottaa Matti.

Puinnissa käytetään kolmea puimuria, joiden lisäksi yksi puimuri on varakoneena. Uusi keltainen 1189-mallinen hernepuimuri on englantilaisen Ploegerin valmistama, joka aiemmalta nimeltään oli PMC. Työnopeus pellolla on n. 5 km/h. Pituutta puimurilla on 12 metriä, korkeutta reilut 4 metriä ja leveyttä 4 metriä. Kokonaispaino 27 tonnia ja moottorin teho 325 kW.

Paine purkaa palot

Apetit hankki Englannista täksi kesäksi uuden puimurin, jonka hinta oli runsaat puoli miljoonaa euroa.

Puintitekniikka itsessään on säilynyt samanlaisena vuosikymmenten ajan, mutta muuten puimurit ovat kehittyneet. Ohjaamoissa on kosketusnäytöt ja puimurin toimintaa ja sijaintia voi tarkkailla paikannustietojen avulla.

Puimuri riipii herneenpalot piikeillä.  Koneen 4 metriä pitkässä rummussa pyörivä hernemassa aiheuttaa paineen, jonka ansiosta palot kiertyvät auki ja herneet irtoavat.

– Kuljettaja pitää paineen sopivana: kova herne vaatii kovemman paineen, mutta liian kova paine rikkoo herneitä, sanoo Matti.

Laatu peittoaa halpuuden

Apetitin herneala on kasvanut viime vuosina ripeästi: 2018 se oli 950 hehtaaria, 2019 1250 hehtaaria ja tänä vuonna 1500 hehtaaria.

– Suomalaisesta pakasteherneestä on viennissä ollut kysyntää.  Kotimaan markkinoille riittäisi yli puolta pienempi viljelyala, laskee Matti.

Suomalaista hernettä on viety Italiaan jo 80-luvulta alkaen. Kun EU laajentui Unkariin, tyrehtyi vienti halvemman itäeurooppalaisen herneen tullessa markkinoille.

– Nyt vientimarkkinat ovat avautuneet uudelleen, kun meidän viileässä ilmastossa ja pitkässä päivässä kasvaneen herneen laatu ja aromi ovat paremmat, sanoo Matti Perttu ylpeänä.

Apetitin sopimuskasveja herneen lisäksi ovat peruna, porkkana, keltainen porkkana, lanttu, pinaatti, selleri, palsternakka, punajuuri, purjo. Näistä useimpia viljelytetään myös luomuna. Sopimusmäärä kaikkiaan on n. 33 miljoonaa kiloa.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!