Poiminta lehdestä nro 9-2018: Ilmasto ja HeVi

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Ilmaston lämpenemisellä on merkittävä vaikutus Suomen maa- ja puutarhatalouteen. Myönteistä on kasvukauden piteneminen, sillä saamme viljelyyn uusia kasvilajeja ja satoisempia lajikkeita. Hyvänä esimerkkinä oli viime kesänä saatu vesimelonisato, kirjoittaa  Jouko Tikkanen uusimman Puutarha-Sanomat -lehden pääkirjoituksessa.

Lämpimiminä kesinä kasvaa myös jättikurpitsoita.

Kun Keski-Euroopan ilmasto siirtyy Etelä-Suomen korkeudelle, meillä tullaan viljelemään paljon omenaa ja viinirypäleidenkin viljely mahdollistuu.  Ilmaston muutos aiheuttaa kuivuutta Välimeren alueella ja tuontihedelmät ja -vihannekset tulevat kallistumaan.

Ilmaston lämpenemisen yhteydessä ääri-ilmiöt yleistyvät. Kuivuutta, kuumuutta, keväthalloja, tuulisuutta ja rankkoja sateita tulee olemaan useammin, mutta niihin voidaan viljelyteknisin keinoin kohtuullisesti varautua. Suomi tulee kuitenkin olemaan suhteellisesti parasta viljelyaluetta Euroopassa.

Ilmaston lämpenemisen rajoittamistoimet koskettavat maa- ja metsätaloutta sekä puutarhaviljelyä. Ilmaan sitoutuneen hiilidioksidin määrää pyritään hillitsemään sekä päästöjä pienentämällä että hiilinieluja kasvattamalla.

Päästöjen pienentämiseksi esitetään liha- ja maitotuotteiden käytön vähentämistä ja kasvisten kulutuksen lisäämistä. Märehtivät lehmät aiheuttavat metaanipäästöjä, ja metaani lämmittää ilmastoa paljon hiilidioksidia voimakkaammin.

Suomessa tullaan käymään poliittinen vääntö metsien käytöstä. Metsien hyödyntäminen on taloutemme selkäranka, mutta vihervasemmisto kiirehti heti IPCC:n tuoreen raportin jälkeen vaatimaan metsähakkuiden ja puun energiakäytön rajoittamista. Lähes kaikki poliitikot ovat valmiita luopumaan turpeen poltosta viimeistään silloin, kun kivihiilestä luovutaan.

Meidän alalla keskustelua tulee herättämään kasvihuonetuotanto: kuinka ekologista talviviljely on? Päästöjen kannalta valotus eli sähkön kulutus ei ole suuri ongelma. Sähköä saadaan vesivoimasta, ydinvoimasta, tuulesta ja auringosta. Näiden lähteiden hyödyntämisen lisääminen poistaa tarpeen jauhaa sähköä kivihiilestä.

Vertailu kasvisten tuotannon ja tuonnin vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen tulisi luotettavasti selvittää. On ilmeistä, että lähituotanto on ekologisinta. Kasvihuoneet hyödyntävät tehokkaasti ilmaisen auringonvalon ja talviaikana energian saanti voidaan turvata päästöttömistä lähteistä. Ilmasto on vahva syy suosia puhtaasti kotimaisia kasviksia, toteaa Tikkanen pääkirjoituksessa.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!