Kuluneena kesänä sateet ja viileys haittasivat perunan viljelyä merkittävästi ja keskisato jäi selvästi normaalia pienemmäksi päätuotantoalueilla Pohjanmaalla. Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli perunaa selvästi edellisvuosia vähemmän. Ruoka- ja ruokateollisuusperunaa oli yhteensä 173 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa lähes 80 prosenttia.
Perunanviljely on elänyt viimeiset vuodet kovassa turbulenssissa. Syynä siihen ovat olleet sääolojen, Venäjän kaupan ja perunan hintatason vaihtelut. Tänä syksynä eletään tilanteessa, jossa perunavarastot ovat edellisvuosia tyhjemmät ja hintataso lievässä nousussa.
Lokakuun alun hallayöt kohtalokkaita
− Lokakuun alkuun sattunut hallajakso oli kohtalokas perunalle. Esimerkiksi Kokkolassa lämpötila oli neljänä peräkkäisenä yönä pakkasen puolella, pahimmillaan miinus kuudessa asteessa. Tämä hidasti perunannostoa ja osa perunasta paleltui, kertoo aktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta.
Myös varastoon saatua perunaa joudutaan uudelleen lajittelemaan, sillä osa kylmävaurioista näkyy vasta varastossa.
Hyvää satokaudessa oli se, että perunat eivät kasvaneet liian isoiksi ja ne ovat vähärupisia. Näin ollen kauppaan tuleva peruna on hyvälaatuista. Perunan niukkuus on nostanut viljelijähintoja ja syyskuussa ruokaperunan viljelijähinta oli 22 euroa sadalta kilolta.
Pohjanmaa on Suomen perunalaari
Tilastoidusta peruna-alasta 72 prosenttia ja varastossa olevasta ruokaperunasta 74 prosenttia oli Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella.
− Varastoperunan tuotannon vahva alueellinen keskittyminen on myös riskitekijä, arvioi Anna-Kaisa Jaakkonen.
Huonot sääolot päätuotantoalueella voivat nimittäin pudottaa koko maan varastoperunan määrän yllättävän alas. Tänä vuonna perunan satotaso jäi 26 tonniin hehtaarilta ja sitä painoi alas juuri huono sato Pohjanmaalla.
Satotasoltaan tätä kesää voi verrata lähinnä vuoteen 2012, jolloin koko maassa saatiin vieläkin vähemmän perunaa, eli 24 tonnia hehtaarilta.
Perunan varastotilastossa mukana vain isot tilat
Syksyn ruokaperunan varastotilastossa keskityttiin entistä suurempiin perunatiloihin, joiden tuotanto ja varastot ovat Suomen ruokaperunan tuotannon ydin. Kyselyssä olivat mukana ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.
Tällaisia tiloja oli 503 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperunan yhteisala oli 10 896 hehtaaria. Tilastossa on mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli erinomainen, 98.
Varastoperunaa viljelevien tilojen koko on vahvassa kasvussa.
− Siksi katsoimme järkeväksi nostaa tilastoitavien perunatilojen koon alarajaa. Samalla saimme vähän pienennettyä kyselyjoukkoa. Isojen tilojen varastotilanteesta saatiin kuitenkin tarkempi kuva, perustelee Jaakkonen.