Lantun ruskotauti hallintaan

Osana viljelynkehittämisyhteistyötään Yara Suomi sekä Apetit Oy ovat tutkineet kahden vuoden ajan boorilannoituksen vaikutusta lantun ruskotautiin Räpin koetilalla. Vuoden 2013 tulokset antavat vahvoja viitteitä ratkaisusta. Lehtilannoituksen sijaan kevätlannoitteen booripitoisuus ja erityisesti lannoitustapa ovat keskeisiä asioita.

– Vuodelle 2013 lähdimme rakentamaan koesarjaa, jossa vertailimme sijoituslannoitusta lannoitteella, jossa on reilusti booria sekä perinteistä lehtilannoitusohjelmaa. Tulokset yllättivät positiivisesti ja näyttää siltä, että sijoituslannoitus on avain booriin saannin varmistamisessa, kertoo kehityspäällikkö Aleksi Simula Yara Suomi Oy:stä.

Boorin tiedetään liikkuvan huonosti kasvin lehdiltä juurin. Lehtilannoitteiden teho on siten heikohko. Toisaalta lanttumaiden pH on usein korkea, jolloin maassa oleva boori ei ole kovin hyvin kasvin käytettävissä. Kun booria sisältävä NPK- lannoite sijoitetaan lantun lähelle, muodostuu juurialueelle happamampi alue, josta lannoitteen boori on kasvin käytettävissä.

– Tulokset rohkaisevat jatkamaan lannoituskoetta ensi vuonnakin. Jos näinkin yksinkertaisella lannoituksen muutoksella saamme ruskotaudin hallintaan, sillä on erittäin suuri merkitys sekä Apetitille että yksittäiselle lantunviljelijälle, sanoo hankintapäällikkö Timo Kaila Apetit Pakaste Oy:stä.

Ilmiö sijoituslannoituksen takana ei suinkaan ole uusi. Sokerijuurikkaan viljelyssä mangaaninpuutos herätti keskustelua 80-luvulla, ja ratkaisuksi löydettiin sijoituslannoitus. Boori toimii hieman samaan tapaan kasvinravinteena kuin mangaanikin: pH:n noustessa sen saatavuus kasville heikkene.

– Olennaista sijoituslannoituksen onnistumiselle on lannoitteen pH-vaikutus. Yaran NPK- lannoitteet laskevat lannoiterivin läheisyydessä pH:ta lievästi happaman puolelle, joka näyttää olevan optimaalinen taso sijoituslannoituksen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Toinen olennainen tekijä on tietysti lannoitteen booripitoisuus, Simula mainitsee.

– Koetta jatketaan osana Yaran ja Apetitin yhteistyöhanketta vuonna 2014. Tavoitteena on löytää oikea käyttösuositus eri viljavuusluokille. Tämän jälkeen voimme tarkentaa viljelyohjeitamme sekä tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kokeessa käytetyn Puutarhan NK 1 -lannoitteen booripitoisuutta vastaamaan paremmin kasvien tarvetta, miehet toteavat.