Biologisen typensidonnan avulla voidaan säästää jopa 3000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen, laskee vanhempi tutkija Hannu Känkänen MTT:stä.
– Nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottajina sekä palkoviljojen viljely voivat vähentää teollisesti valmistetun väkilannoitetypen käyttöä 60 prosenttia nykyisestä.
Känkäsen mukaan energiankulutus pienenee, kun hyödynnetään kaikki palkokasvien mahdollisuudet.
– Se tarkoittaa esimerkiksi, että pääosassa rehunurmia viljellään nurmipalkokasveja ja että viljan aluskasveina käytetään apiloita. Viljatiloilla lisätään myös viherkesantoja viljelykiertoon maan kasvukunnon parantamiseksi. Palkoviljoja viljellään kierron sallimissa rajoissa.
– Palkokasvit saattavat myös parantaa maan rakennetta ja lisätä hiilivaroja. Typen valmistuksen väheneminen pienentää teollisuuden kaasupäästöjä, mutta vaikutusta maatalouden päästöihin on vielä tutkittava.
Känkäsen mukaa säästöihin pääsy edellyttää viljelijöiltä mahdollisuuksien tiedostamista ja asennemuutosta, jota motivoivat lannoitteiden kalleus ja peltojen kasvukunnosta koettu huoli.
Tuotantoa ohjaavat päätökset voivat helpottaa palkokasvien käytön lisäämistä ympäristön ja viljelyn kannattavuuden hyväksi.
Eniten lannoitetyppeä ja energiaa säästi palkokasvien käyttö rehunurmissa. Koneketjun energiankulutus kasvoi, mutta hyvin vähän verrattuna muualta tuleviin säästöihin. Viherkesanto viljan sijasta säästi eniten energiaa konetöissä.
Viherlannoituskasvuston typpilannoitustehoksi saatiin laskelmissa 70 kg/ha. Todellinen lannoituksen vähennys on aina arvioitava tilanteen mukaan. Typpitehoon vaikuttavat kasvuston rehevyys, lajijakauma, rikkakasvit, lopetusaika ja -tapa, olot kasvuston lopettamisen jälkeen ja lopulta seuraavan kasvin kasvun onnistuminen.
Laskelmien lähtökohtana oli, että väkilannoitetypen valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa 33 MJ/kg. Tähän päästään tehokkaimmalla tällä hetkellä käytössä olevalla valmistustekniikalla. Osassa maailman tehtaista typen valmistukseen kuluu selvästi enemmän energiaa. Palkokasvien lisäämiseen liittyvä konetöiden energiankulutus laskettiin koneketjujen mittausten avulla.
Tehdyt arviot ovat osa MTT:n HiiliN-hanketta (Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen nettosidonta kasvinviljelyssä sekä puutarhataloudessa). Hankkeen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen käytännön tasolla.