Satakunnan Ammattikorkeakoulun sauvolaisella marjatilalla tekemän tutkimuksen mukaan kasteluveden nanohapetuksella saatiin tunneliviljelyssä 15,3 % enemmän mansikkasatoa kuin vertailutunnelista. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 4/2023.
PUUTARHA-SANOMAT / SALO

Nonre Oy:n marjatilalla on testattu viime kesästä lähtien mansikoiden kasteluvedessä nanohappiteknologiaa, jonka hyötyjä tutkitaan EOD Oy:n ja SAMKin Tutkimuskeskus WANDERin NABLE-hankkeessa.
EOD Oy:n Nanoboost-laite tuottaa kasteluveteen happea ja nanokokoluokan kaasukuplia. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että nanohappivedellä kastelu tuotti 15 prosenttia suuremman sadon normaalilla vedellä kasteltuun satoon verrattuna.
– Jo kesällä oli havaittavissa mansikoiden vahvempi kasvu ja aiempaa terveemmät taimet, kertoo Nonre Oy:n toimitusjohtaja Erno Mikkola.
– Tulevalta kasvukaudelta odotamme vielä suurempaa sadon kasvua, koska tänä vuonna pystymme hyödyntämään teknologiaa heti taimien istutusvaiheesta alkaen, toteaa Erno Mikkola.
Mukana tutkimuksessa on myös Agrifutura, joka testaa nanohappivettä tomaatteihin, sekä Robbes Lilla Trädgård, jonka tilalla Nanoboostia testataan salaatteihin ja ituihin. Tiloilla seurataan kasvien kasvua ja hyvinvointia, kuten kasvunopeutta, tuottavuutta ja terveyttä sekä makua.
Kasteluveden lisähappi säästää energiaa

DI Henna Niskakoski EOD:sta sanoo, että kasteluveden happipitoisuuteen kiinnitetään tällä hetkellä aivan liian vähän huomiota.
– Erityisesti lämpimässä vedessä veden happipitoisuus laskee nopeasti kriittisen alhaiseksi (< 4 mg/l). Sekä laboratorio-, että case-tutkimuksissa kasteluveden happipitoisuus on osoittautunut olevan kriittinen tekijä kasvien terveen kasvun edistämisessä, kasvunopeuden parantamisessa, taudinaiheuttajien kasvun ehkäisemisessä ja satohävikin vähentämisessä
Viime vuosina kiihkeän tutkimuksen aiheeksi ovat nousseet nanokuplat, jotka ovat tuoneet ratkaisun veden hapenvarastointikyvyn nostamiseen.
– EOD Oy:n Nanoboost laite keskittyy kasteluveden energiatehokkaseen hapettamiseen. Veteen stabiloidaan happea niin, että noin 130 happilitran varastoiminen veteen kuluttaa Nanoboost laitteen avulla max 1 kW energiaa. Tämä happimäärä riittää esimerkiksi noin 12,5 vesikuution hapettamiseen, mikäli veteen liuenneen hapen lähtöpitoisuus on 5 mg/l ja tavoitepitoisuus 20 mg/l, laskee Niskakoski.
– Laitteen hyödyntäminen kasteluveden hapettamisessa tuo siis minimaalisen lisän energian kokonaiskulutukseen. Vastaavasti energian kulutus kasvatettua yksikköä kohden vähenee merkittävästi, kun kasvien kasvu nopeutuu, tuottavuus paranee ja kasvitautien aiheuttama satohävikki vähenee. Runsaampi ja terveempi sato saadaan samalta pinta-alalta, samoilla vesi-, lämmitys-, valo- ja lannoiteresursseilla.
Toimitusjohtaja Timo Kantola EOD:stä kertoo, että Nanoboostin voi saada käyttöön myös leasingrahoituksella.