Partaharjun Puutarha Oy:llä on kolme tuotantosuuntaa: tulppaanit, metsäpuiden taimet ja puunjalostus. Yritys laajenee rivakasti ja parina viime vuotena se on investoinut 19 miljoonaa euroa etupäässä puutehtaisiinsa. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 1/2023. Katso video, joka on tässä artikkelissa.
PUUTARHA-SANOMAT / PIEKSÄMÄKI
Partaharjun Puutarhan koko, tehokkuus ja monipuolisuus häkellyttävät vierailijaa. Perinteistä puutarhatuotantoa on tulppaanien hyötäminen, mutta senkin suuruusluokka ja tehokkuus ovat Euroopan kärkeä: 38,5 miljoonaa kappaletta eli yli puolet Suomen tuotannosta.
Puutarhan luovuttua leikkoruususta vuonna 2009 tilalle tuli metsäpuiden taimien tuotanto. Taimia tuotetaan vuosittain noin 35 miljoonaa kappaletta ja nyt ne ovat pakkasvarastossa odottamassa kevään toimituksia. Määrä on runsaat 20 % vuosittain Suomessa istutettavista puutaimista.
Partaharjun Puutarhan investoinnit ovat parina viime vuonna painottunut puuteollisuuteen. Sen osuus 34 miljoonan liikevaihdosta on yli puolet. Puutarha aloitti sahaustoiminnan 2012 ja nyt tontille on noussut 7800 neliön lamellipuutehdas. Lisäksi yrittäjät ostivat 2020 Varpaisjärveltä liimapuutehtaan, joka toimii nyt PP Glulam Oy -nimellä ja jonka liikevaihto nousi kesäkuussa päättyneellä tilikaudella 6,7 miljoonaan euroon.
– Kolme tuotantosuuntaa on meille sopiva kombo. Niillä on paljon samanlaista lainalaisuutta ja yllättävän paljon on toistaan tukevaa synergiaa, toteaa toimitusjohtaja Hanna Suhonen.
Jos alla oleva video ei lataudu, klikkaa suoraan Youtubeen tästä
Puolet Suomen tulppaaneista
Puutarhaan tultaessa vastassa on kasvihuoneblokki. Koko puutarhaan ei voi tutustua jalkapatikassa, sillä kasvihuoneiden takana on 45 hehtaarin puunkäsittelyalue, josta 10 hehtaaria on asfaltoitu. Kauimmaisena on viisi vuotta sitten valmistunut 1,5 hehtaarin blokkikasvihuone ja 20 miljoonaa tainta vetävä pakkasvarasto sekä 8 hehtaarin taimikenttä.
– Kasvihuoneita meillä on kaikkiaan 5,5 hehtaaria ja lisäksi on hehtaarin verran kylmä- ja pakastetilaa sekä pakkaustilaa. Kahdessa pakkasvarastossa on tilaa 40 miljoonalle puuntaimelle, laskee Hanna.
Tulppaanien sipulit tuodaan Hollannista. Kiivaimpaan aikaan sipuleita tulee 5 rekkakuormaa viikossa ja viimeiset toimitukset ovat helmikuun lopulla. Sipulit pistetään pariksi viikoksi kellarilämpötilaan juurtumaan piikkipohjaisiin laatikoihin, joissa on ravinnevettä.
Kasvihuoneessa hyötö kestää 3–4 viikkoa ja lämpötilan avulla säädellään kukkaan puhkeamista niin, että aina on tuoretta tavaraa tarjolla menekin mukaan. Kevättä kohti mentäessä kiertoaika lyhenee.
– Tulppaanien myynti alkoi marraskuun lopulla ja jatkuu pääsiäisen yli, sesongin huippu on helmi-maaliskuussa, kertoo Hanna.
Tulppaanin menekkiin luotetaan
Partaharjun Puutarhassa viljellään noin 80 tulppaanilajiketta. Jouluun valmistuu punaisia ja valkoisia tulppaaneja, ystävänpäivänä suosituimpia ovat vaaleanpunaiset ja naistenpäivänä punaiset lajikkeet. Pääsiäisenä suositaan oransseja, keltaisia ja valkoisia tulppaaneja.
Kaikki tuotanto viljellään siirtyvillä pöydillä, jotka ohjataan keruulinjan luokse. Tulppaanien pakkaus hoituu puoliautomaattisella niputuslinjalla, joka leikkaa sipulin pois ja laskee halutun määrän oksia nippuun. Värisekoitukset eli mixit täytyy kuitenkin niputtaa käsityönä.
– Olemme ottaneet muoviämpärin rinnalle käyttöön pahviset ämpärit, jotka on valmistettu Suomessa. Myös pakkauspussit ovat pitkälti paperisia, kertoo Hanna muovin käytön vähentämisestä.
Hanna luottaa, että kuluttajien ostovoiman heikentymisestä huolimatta tulppaanilla tulee olemaan kysyntää.
– Tulppaani on halpa tuote. Voi olla, että kilpailevia kukkia on vähemmän tarjolla, kun Hollannissa on kasvihuoneita kiinni ja tuotteet ovat kallistuneet.
Keväällä kasvihuoneet puuntaimille
Partaharjun Puutarha tuottaa jouluun tulppaanien lisäksi myös amaryllistä ja hyasinttia. Pääsiäiseen valmistuu tetenarsissia 1,6 miljoonaa ruukkua, joissa on keskimäärin 5 sipulia. Lisäksi pääiäiseen tuotetaan muita narsisseja, helmililjaa ja hyasinttia. Kevääksi kasvatetaan pienessä määrin myös amppelimansikkaa ja amppelitomaattia.
– Kesäkukkia emme kasvata, sillä kasvihuoneet tarvitaan keväällä metsäpuiden taimituotantoon, toteaa Hanna.
Tuotannosta 70 % on kuusentaimia ja 25 % männyn taimia ja loput 5 % koivun, lehtikuusen, tervalepän ja tammen taimia. Siemenet ovat peräisin SiemenForelian ja SiemenTapion siemenviljelyksiltä. Siemenet kylvetään maaliskuussa.
– Siirryimme käyttämään 400 x 600 mm kokoisia kylvökennoja, kun metsätaimipuolella on standardina ollut pienempi kylvöalusta, kertoo Erkki Savolainen. Sen avulla kylvössä päästään 100 000 siemenen tuntivauhtiin per kone ja kylvölinjoja on nyt kaksi.
Taimien tuotannon tehokkuus on muutoinkin seurannut tulppaanituotannon mallia. Täydet taimipöydät siirrettään ratoja pitkin ulos taimikentälle keväthallojen mentyä. Ulkona tuulten tuiverruksessa taimista kasvaa vahvoja.
– Tämä on maailman modernein taimikasvatuskenttä. Blokkihuoneen seinät ovat avautuvia ja taimipöydät saadaan helposti ulos ja sisään, sanoo Erkki tyytyväisenä rationalisoituun tuotantotekniikkaan.
Blokkihuoneen yhteydessä olevan pakastevaraston luovuttama lämpö käytetään hyödyksi kasvihuoneessa, kun siellä hyödetään tulppaaneja.
Lyhytpäiväkäsittelyllä jämäköitä taimia
Taimia lannoitetaan ja kasvua mitataan kesällä joka viikko. Heinäkuun puolenvälin jälkeen taimet otetaan kasvihuoneisiin 10–14 vuorokauden ajaksi lyhytpäiväkäsittelyyn.
– Lyhyellä päivällä taimet huijataan lopettamaan pituuskasvu. Ne paksunevat ja juuristo vahvistuu. Talveen valmistautuminen alkaa eivätkä taimet ole arkoja syyshalloille, selvittää Hanna Suhonen.
– Syksyllä Luken Suonenjoen yksikkö testaa lepotilan kehittymistä. Pakkaaminen miinus 4-asteiseen pakkasvarastoon aloitetaan lokakuun lopulla.
Hanna toteaa, että puutarhan kiivain työvaihe on marraskuussa, jolloin sekä pakataan taimia että istutetaan talven tulppaania ja pääsiäisen sipuliruukkuja.
Valtaosa taimista myydään yksivuotiaina, mutta kuusentaimista pieni osa myydään kaksivuotiaina. Asiakkaina ovat metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset.
– Taimien alkuperä on tarkoin tiedossa ja taimet myydään tietyille leveysasteille Hangosta Oulun korkeudelle saakka, kertoo Hanna.
– Itä- ja Etelä-Suomi ovat kuusivaltaisia ja länsi ja pohjoinen mäntyvaltaisia. Männyn osuus on viimevuosina kasvanut, kun kirjanpainaja on ollut kuusen harmina. Hirvet puolestaan aiheuttavat vahinkoja männyn taimikoille. Nyt on tulossa enemmän myös sekaistutukset.
Enimmillään puutarhalla työskentelee 240 henkilöä, joista suurin osa on pitkäaikaisia työntekijöitä. Kesäkautena työvoiman tarve on vähäisempi ja osa ukrainalaisista käy silloin töissä marja- ja vihannesviljelmillä.
Syksyllä 2020 Partaharjun Puutarha oli valtakunnan uutisissa, kun työntekijöiden keskuudessa levisi korona.
– Tulimme asian kanssa itse esille. Alkuun terveysviranomaiset määräsivät puutarhan 10 päiväksi suljettavaksi, mikä olisi merkinnyt yrityksen loppua. Saimme sovittua, että välttämättömät toiminnat saivat jatkua ja yritys selvisi, muistelee Hanna uhkaavaa tilannetta.
Erkki Savolainen:
”Elämme montaa kriisiä yhtä aikaa”
Erkki Savolainen perusti Partaharjun Puutarhan 45 vuotta sitten. Kollegat ovat vuosien varrella hämmästelleet yrityksen laajentumisvauhtia ja riskinottoa. Yrityksen tulosluvut osoittavat, että homma on hanskassa, kun viime tilikautena liikevoitto oli 17,3 % ja omavaraisuusaste 43 %.
– Olemme investoineet parin viime vuoden aikana 19 miljoonaa euroa. Puupuolen investointien ohella nyt ollaan puutarhalle myös ottamassa käyttöön 8 megawatin biolämpölaitosta vanhan lämpölaitoksen tilalle, kertoo Erkki.
Vanha, vuonna 2005 käyttöönotettu 2,5 megan biolämpölaitos jää varavoimalaksi. Lämmitysenergiana käytetään omasta tuotannosta tulevaa metsähaketta ja kierrätyspuuta. Puutarhalla ei ole poltettu öljyä lainkaan 10 vuoteen.
Partaharjun Puutarha aloitti sahaustoiminnan kymmenen vuotta sitten toimittamalla märkäparrua Egyptiin. Nykyisin suurin ostaja on Japani, jonne menee maanjäristyksiä kestävää lamellipuuta talojen rakentamiseen. Varpaisjärvellä olevan toisen tehtaan lamellihirsituotanto menee Norjaan, Keski-Eurooppaan ja Baltiaan.
–Tavoitteena on, että tuotannosta 70 % on liimapuuta ja sahatavaran osuus 30 %. Puupuolella oli hyvä buumi korona-aikaan, mutta nyt suhdanteet ovat heikentyneet, toteaa Erkki Savolainen.
Sähköä pörssihinnoin
Partaharjun Puutarha on käyttänyt pörssisähköä vuosikymmenet. Puutarhalla on myös oma sähköasema liitettynä kantaverkkoon, mikä pienentää siirtohintoja.
– Vaikka nyt pörssihinnat ovat olleet korkealla, niin valittamiseen ei ole aihetta, sillä olemme pitkässä juoksussa hyötyneet pörssisähkön alemmasta hinnasta, toteaa Erkki ja lisää, että Suomessa on muutoinkin voitu elää kuin siat pellossa.
– Olemme nyt uuden äärellä. Ei ole vain energiakriisiä, vaan on puolenkymmentä kriisiä päällekkäin, mutta julkisuudessa huomio on vain yhdessä kriisissä kerrallaan.
Erkki Savolainen listaa kriiseiksi ilmaston muutoksen ja vihreän siirtymän, suomalaisten ikääntymisen, Ukrainan sodan, pandemian, globalisaation myötä syntyneet liian pitkät toimitusketjut.
– Koroissa olemme palaneet arkeen. Näistä kaikista kriiseistä on vain selvittävä. Työvoimaa olemme saaneet Ukrainasta, kun paikallisia työvoimaa ei täällä ole olemassa toisin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa rahalla tekijöitä vielä saadaan.
FAKTAT
Partaharjun Puutarha Oy
- Perustettu 1978, omistajina nyt Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen
- Liikevaihto 6/2022 päättyneellä tilikaudella 34 milj.€
- Blokkikasvihuoneita 5,5 ha
- Metsäpuiden taimikenttää 15 ha
- Puuterminaali 45 ha, jossa puun kuorintaa, sahausta ja kuivausta. 10 ha asfaltoitu
- Puutehdas 7800 m2, jossa höyläämö, liimaus ja sormiliitosten teko, vientiä Japaniin
- Tulppaaneja 38,5 milj. kpl, tetenarsissiruukkuja 1,6 milj.kpl
- Metsäpuiden taimia 35 milj. kpl
- Raakapuuta käsitellään nyt n. 150 000 m3, uuden sahan valmistuttua määrä nousee 350 000 – 400 000 kuutioon, tuotanto liimapuuta ja sahatavaraa ja energiahaketta.
PP Glulam Oy Varpaisjärvellä
- Perustettu vuonna 2020, omistajina Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen
- Tuottaa lamellihirsiä, vientiä Eurooppaan
- Liikevaihto 6/2022 päättyneellä tilikaudella 6,7 milj.€
www.puutarha-sanomat.fi (lehden hinta 5 €, tilaajille 184 lehden arkisto on ilmainen!)
P-S nro 2/2018: ”Partaharju teki ison laajennuksen”
P-S nro 3/2017: ”Partaharju on PUUtarha”
P-S nro 2/2012: ”Partaharju vastaa Hollannin kilpailuun”
P-S nro 1/2008: ”Partaharju panostaa energian säästöön”
P-S nro 9/2006: Erkki Savolainen: ”Kallis sähkö on realismia”
P-S nro 1/2006: ”Tulppaaneita tulvillaan”