Banaani on tärkein hedelmä maailmankaupassa ja myös suomalaisissa kaupoissa. Madeiralla tuotetaan maukasta mutta liian pientä banaania, jota EU ei kelpuuta myyntiin. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 4/2016.
[PUUTARHA-SANOMAT: MADEIRA]
Madeira on Portugaliin kuuluva itsehallintoalue Atlantin valtameressä. Madeira on hyödyntänyt EU:n tukiohjelmia erittäin tehokkaasti, mutta banaanituotannolle EU:n direktiivit näyttivät nurjan puolensa, kun saaren banaanit ovat liian pieniä markkinoille.
Ennen EU-aikaa Madeiran banaanituotanto oli jopa 49 000 tonnia. Portugali liittyi yhteisön jäseneksi vuonna 1986 ja banaanin markkinat romahtivat ja tuotanto painui 10 000 tonniin.
– Osa jatkavista viljelijöistä tilasi Brasiliasta isojen banaanien taimia, osa jatkoi kääpiöbanaanin viljelyä, jonka myynti omalla saarella ja Portugalissa oli edelleen sallittua. Tuotanto on elpynyt pariinkymmeneen tuhanteen tonniin, kertoo Madeiran tuotantoon perehtynyt retkiopas Liisa Sivula.
Pikkubanaanista 80 senttiä
Sivulan mukaan parhaan tilin tekivät ne viljelijät, jotka myivät pääkaupunki Funchalin länsipuolella olevalta Lidon alueelta banaanipeltonsa hotellien rakennusmaaksi.
Madeiran saarella keskimääräinen tilakoko on hehtaarin luokkaa ja viljelijöiden myyntituotot alle 8000 euroa vuodessa.
– Banaani ei vaadi kokoaikaista hoitoa, ja viljelijöillä on sivutöitä, kertoo Sivula.
Banaanitertut kannetaan selässä jyrkiltä pelloilta tienvarteen. Paikallinen tukkuliike maksaa ekstraluokan banaanista 80 senttiä, ensimmäisen luokan banaanista 70 senttiä ja kakkosluokan banaanista 60 senttiä. Kakkosluokka kulutetaan omalla saarella, sillä madeiralaiset ovat ylpeitä maukkaasta pikkubanaanistaan.
Banaani on kotoisin Kaukoidästä, josta se levisi Afrikkaan. Löytöretkeilijät toivat sen 1500-luvulla Kanarialle ja Madeiralle ja veivät sen edelleen Karibialle ja Keski-Amerikkaan. Alkuperäisessä banaanissa on siemenet, mutta ruokabanaanit kloonataan eikä niissä ole siemeniä. Banaanista on tullut kaupallisesti tärkein hedelmä.
Banaanipellossa on 3 sukupolvea
Banaani ei ole puu, vaan ontelovartinen ruohokasvi. Valerungot muodostuvat maanalaisesta varresta nousevista, tiiviisti yhteen pakkautuneista lehtitupista. Uusi pelto istutetaan taimista ja satoa aletaan saada 2–3 vuoden kuluttua. Banaani lisääntyy pellossa kasvullisesti ja yhtä aikaa pellossa on kolme sukupolvea. Kukin runko säilyy noin 15 kuukautta ja runkoon kehittyy periaatteessa yksi terttu, jalostuksella on saatu runko kehittämään jopa viisikin terttua. Banaanikasvusto säilyy tuottokykyisenä pellossa 20–25 vuotta.
Banaanitertun kehittyminen vie 9 kuukautta, banaanit korjataan raakoina eli vihreinä. Tertussa on käsiä ympyrässä ja niissä kussakin on 5–15 banaania, yksittäisiä banaaneja taasen kutsutaan sormiksi. Yhdessä tertussa voi olla jopa 200 banaania. Banaanilla on heikot juuret ja runkoja joudutaan tukemaan, että ne kestäisivät pystyssä kovilla tuulilla.
Banaani on yksikotinen kasvi eli hede- ja emikukat ovat samassa kasvissa. Syötävä banaani on kasviopillisesti emikukan kukkavarsi, nahkamarja. Kun emikukka kääntyy aurinkoa kohden, se käyristää kukkavarren ja siten banaanit taipuvat käyriksi. Jokainen emikukka on poistettava, jotta banaani ei homehdu.
Panaman tauti uhkana
Banaaneja on noin 70 lajia. Ruokabanaanin (Musa sapientum) ohella hyödyksi käytetään keitto- eli jauhobanaania (Musa paradisiaca). Keittobanaani on muodoltaan kulmikas ja suurempi, tyypillisesti noin 30 senttimetrin mittainen. Se on myös väriltään vihreänkeltainen tai punaruskea. Keittobanaani on maultaan tavallista banaania miedompi. Sitä voidaan käyttää keitettynä kuten perunaa tai paistaa uunissa tai pannulla.
Markkinoilla olevat tavalliset banaanit ovat pääasiassa ’Cavendish’-lajiketta. Klooniperimästä johtuen uusi kasvitauti, nimeltään Panaman tauti TR4, voi aiheuttaa laajaa tuhoa. Tästä on esimerkkinä edellinen valtalajike ’Gros Michel’, jonka kaupallinen viljely päättyi 1950-luvulla Panaman taudin aikaisempaan muotoon.
Panaman tauti muuttaa banaanin sisuksen mustaksi mössöksi. Tautia aiheuttavat sieni-itiöt leviävät erittäin herkästi vesipisaroiden tai mullan välityksellä. Itiöt voivat pysyä elossa maaperässä jopa 30 vuotta. Tauti on vastustuskykyinen torjunta-aineille, joita käytetään paljon monikansallisilla banaaniplantaaseilla.
Madeiralla näkee banaaniterttujen ympärillä sinisiä muovipusseja. Osa viljelijöistä sitoo pussin alhaaltakin kiinni. Pussi suojaa terttua banaanikärpäseltä ja sisiliskoilta. Sininen väri suojaa myös UV-valolta ja pussi muodostaa myös lämpimän mikroilmaston tertun ympärille jouduttaen kehitystä.
Tärkein Madeiran viljelykasvi on kuitenkin bataatti ja toisena tulee banaani. Tärkein saaren vientituote on Madeira-viini.
Maailman suurimmat banaanin viejämaat ovat Ecuador, Costa Rica, Kolumbia, Filippiinit, Honduras, Panama. Maailman banaanimarkkinat ovat pääosin muutaman monikansallisen yhtiön hallinnassa. Suurimmat banaaninviejät ovat Chiquita, Dole ja Delfood. Kolme suurinta yhtiötä pitää halussaan noin 80 prosenttia banaanimarkkinoista. Muita suuria banaaniyrityksiä ovat Fyffes ja Noboa. Monikansalliset banaaniyhtiöt eivät itse omista kaikkia tiloja, vaan ostavat osan banaaneista muiden omistamilta plantaaseilta tai perheviljelijöiltä.